Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Ripari käydään yleensä sinä vuonna, kun nuori täyttää 15 vuotta. Riparilla tutustutaan uusiin ihmisiin, pohditaan elämän suuria kysymyksiä sekä tutustutaan kristilliseen uskoon ja perinteisiin. Se on ainutkertainen kokemus, jota moni muistelee vielä pitkään. Suomen evankelisluterilaisen kirkon riparit järjestetään usein leireinä kesällä tai koulun muuna loma-aikana, mutta vaihtoehtona on myös päivärippikoulu.
Jokaisella riparilla on ohjaajina seurakunnan työntekijöitä mm. pappeja, nuorisotyönohjaajia, diakoneita ja kanttoreita. Mukana on myös vapaaehtoisia nuoria eli isosia, jotka järjestävät monenlaista ohjelmaa riparin aikana.
Riparia sanotaan myös kasteopetukseksi, mutta riparille jokainen on tervetullut. Ei siis haittaa, vaikka nuori ei kuuluisi kirkkoon tai olisi kastettu. Riparille voikin siis tulla mukaan kuuluit sitten evankelisluterilaiseen kirkkoon, johonkin muuhun uskontokuntaan tai et mihinkään. Riparin aikana voi pohtia omalla kohdallaan, haluaako tulla kastetuksi sekä konfirmoiduksi ja liittyä kirkkoon.
Riparin voi käydä monella eri tavalla. Vaihtoehtoja on perinteisestä rippileiristä päivärippikouluun, mutta kokonaisuudessaan ripari kestää toteutustavasta riippumatta noin puolivuotta. Ripariin kuuluvat kevään tapaamiset, leiri/päiväripari sekä konfirmaatio. Kaikki riparin osat ovat yhtä tärkeitä.
Alkujakso: Alkujaksolla nuoret tutustuvat omaan seurakuntaan, sen työntekijöihin sekä muihin ripariryhmän nuoriin. Ryhmän tapaamisia on muutaman kerran kevään aikana ja ne ovat kestoltaan useimmiten muutaman tunnin. Tapaamiset pidetään seurakunnan tiloissa. Alkujakson tapaamisten ripariryhmäkohtainen aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.
Leiri tai päiväripari: Noin viikon mittaista leiriä/päiväriparia kutsutaan riparin intensiivijaksoksi. Tällöin nuoret viettävät aikaa yhdessä joko kirkolla tai leirikeskuksessa tutustuen kristinuskon sisältöihin. Tärkeää on myös toisiin nuoriin tutustuminen ja yhteinen hauskanpito.
Konfirmaatio: Ripari pääättyy konfirmaatioon. Se on nuoren ja läheisten yhteinen juhla. Konfirmaatiossa ja sen jälkeen nuori voi osallistua itsenäisesti ehtoolliselle. Nuori saa myös oikeuden toimia kummina ja voi mennä kirkossa naimisiin. Konfirmaatiomessuun voi kutsua perhettä, sukulaisia, ystäviä sekä tietenkin omat kummit. Kummien tehtävistä kertovat lisää riparien ohjaajat. Valokuvaaja ottaa konfirmaatiopäivänä yksityiskuvat sekä koko ryhmästä ryhmäkuvan. Kuvaus tapahtuu ennen konfirmaatiota Hämeenkylän kirkolla.
Leirillä olo on usein antoisaa ja mieleenpainuva kokemus. Leirikeskuksissä majoitutaan yhdessä muiden leiriläisten kanssa ja myös saniteettitilat ovat usein jaetut. Rippileirillä ohjattua ohjelmaa on pääsääntöisesti aamusta iltaan, päiviä rytmittää yhteiset ruokailuthetket viisi kertaa päivässä. Ohjatun ohjelman lisäksi osallistujilla on tietysti päivittäin myös vapaa-aikaa! Osalle nuorista yöt pois kotoa ja intensiivinen yhdessäolo isommassa porukassa ei välttämättä sovi. Kannattaa siis riparia pohtiessa huomioida, että rippileirillä nuoren ja koko ryhmän hyvinvointia edistävät osallistujien:
Kaikilla ripareilla nuoren tarpeita huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Nuoren tarpeista on hyvä kertoa jo ilmoittautumisvaiheessa ripareista vastaavalle työntekijälle, jotta ne voidaan huomioida ryhmäjakoa tehdessä. Päiväriparilla tai erityisen tuen riparilla nuoren tarpeita voidaan huomioida yksilöllisemmin.
8.30 Herätys
8.45 Aamupala
9.30 Aamujumis/hartaus (hiljentymishetki, jumalanpalvelus)
10.00 Työskentely: kristinuskosta oppimista yhdessä
12.00 Lounas
vapaa-aikaa
13.30 Raamis (pienryhmissä keskustellaan ja tutkitaan Raamattua
14.30 Päiväkahvi/välipala
15.00 Medis (päivähartaus)
15.30 Työskentely: kristinuskosta oppimista yhdessä
17.00 Päivällinen
18.00 Leiricup (leikkimielinen kilpailu)
18.30 Saunat ja vapaa-aika
20.30 Iltapala
21.00 Iltaohjelma (leikkejä, laulua ja sketsejä isosten johdolla)
22.30 Iltahartaus
23.00 Hijaisuus
Kaikki leirit ovat erilaisia, joten tämä on vain esimerkki päivän kulusta!
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä