Lähikuvassa kirkon tiiliä, joista erottuu sanoja kuten

Tikkurilan kirkon arkkitehtuuri ja taide

 

 

Arkkitehtuuri

Tikkurilan kirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA Office for Peripheral Architecture  pääsuunnittelijana ja vastaavana arkkitehtinä Anssi Lassila ja projektiarkkitehtinä Iida Hedberg. Tammikuussa 2021 käyttöön vihitty kirkko on Tikkurilan seurakunnan ja Vanda svenska församlingin kotikirkko, minkä lisäksi siellä toimivat myös Vantaan seurakuntien hallinto ja yhteinen seurakuntatyö.

Kirkkosali on rakennuksen sydän. Se on voimakas valolla ja materiaalilla toimiva tila, joka mukautuu joustavasti moneen käyttöön. Materiaalien käyttö on avointa ja rehellistä; tiili näyttää tiileltä, puu puulta, betoni betonilta. Tavoitteena on kuitenkin ollut arjesta irtautuminen. Kirkkosalin korkeus on kuin suomalaisen metsän puiden latvat, kuusiverhoiltu katto nousee 14-15 metrin korkeuteen. Salin materiaaleina puu ja paikalla valettu betoni muodostavat voimakaksikon, joka luo tunnelmaa pysyvyydestä ja kodikkuudesta, lämmöstä ja lohdusta. Taidokkaasti sijoitettujen ikkuna-aukkojen kautta tilaan siivilöityvä valo vahvistaa tätä aitojen ja käsin kosketeltavan karkeiden materiaalien luomaa tunnelmaa.

Rakennus on suunniteltu palvelemaan yhteisön monenlaisia tarpeita. Salin lisäksi rakennuksesta löytyvät kahvila, Pienten paikka perheille, ryhmätiloja, kokous- ja työtiloja, aula sekä sisäpihan kirkkotarha. Yleisölle avoimet kohtaamisen tilat sijoittuvat ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen.

Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa sijaitsevat tilat tarjoavat puitteet työskentelyyn ryhmätyötiloista aina pienempiin keskustelu- ja terapiahuoneisiin ja kokousten järjestämiseen. Rakennuksen viherkatolle ja ympäröivään kaupunkitilaan avautuvat näkymät tuovat tiloihin paljon valoa ja yhdessä seinien värimaailman kanssa ne luovat varsin eritunnelmaisia tiloja. Sisäpihan kirkkotarha tuo vehreän näkymän aulaan sekä osin seurakuntasaliin. Se rajaa kerrostalojen puolijulkisen pihan ja tarjoaa mahdollisuuden avata aulan toimintoja myös ulkotilaan lämpimänä vuoden aikana.

Kokonaisuutena kortteli on luonteeltaan hyvin urbaani. Rakennus on osa kaupunkia ja muodostaa ikään kuin vastaparin kaupungintalolle. Se ottaa roolinsa kirkkona keskellä kylää, osana yhteisöä, mutta rohkeasti omanlaisena. Rakennus asettuu vuoropuheluun ympäröivän kaupunkitilan kanssa ja luo voimakkaalla hahmollaan identiteettiä ja tunnistettavuutta alueelle. Samalla se on helposti lähestyttävä eikä sisään menemiselle muodostu kynnystä. Kirkon kolminaisuuteen viittaava muoto juontuu rakennustilasta, mutta se voidaan nähdä myös symbolisena. Kirkon katolla kohoaa liki kaksimetrinen lehtikullattu risti. Lisäksi kirkon julkisivussa on tiilistä muodostuva reliefimäinen risti. 

 

Tiilet

 

Tikkurilan kirkon julkisivun materiaalina tiili liittää rakennuksen luontevalla tavalla osaksi korttelia, jonka keskelle se rakentuu. Tiilillä on luonnetta ja tunnelmaa, punaisesta siirrytään sävyjen kautta nurkan vaaleampaan. Tiiliverhoilu on elävä ja monivärinen ja sen värinvaihdokset ovat hienopiirteisiä. Yksittäiset värit paljastuvat hiljalleen katsojan lähestyessä rakennusta. Tiilet on valmistanut vuodesta 1791 asti toiminut tanskalainen saman suvun omistuksessa pysynyt tiilitehdas Petersen, joka valikoitui tiilien toimittajaksi pitkän perinteen ja laajan värijakauman vuoksi.

Tiilien moninaisuus heijastelee seurakunnan jäsenten moninaisuutta. Osa tiilistä on käsin painettuja erikoistiiliä, joista löytyy raamatunlauseita, jotka opastavat oman itsen, toisen ihmisen sekä Jumalan kohtaamisessa. Taiteilija - arkkitehtikaksikko Jaana Partasen ja Heikki Lamusuon mukaan tavoitteena on, että ohikulkijan katse poimisi tästä Toivo-teoksesta aina jotakin hieman uutta, kuin kirjastosta ikään.

Taide

 

 

 

Taide on tehty täydentämään kokonaisuutta, ei itsellisenä lisänä siihen. Osana rakennuksen arkkitehtuuria taiteelle on suunniteltu oma paikkansa ja roolinsa. Ulkoseinän ”muraali” ottaa lähtökohdakseen rakennuksen monivärisen tiilijulkisivun värimaailman.

Kirkon taiteen on suunnitellut taiteilija -arkkitehtikaksikko Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo.

Kirkkosalin betoniseinään on veistetty 3,5-metrinen risti ”Usko”, jota tehostaa kullanvärinen pinnoite. Vastapäisellä seinällä on betoniin veistetty kastepuu ”Rakkaus”, jonka uniikkeihin lasihedelmiin kiinnitetään kastettujen lasten nimiä.   

Kirkkosalin lasiseinissä on niihin poltettua digitaaliprinttiä. Kristillisiä symboleita esittävän Ikuisuus-teoksen luonne vaihtelee vuoden- ja vuorokaudenajan sekä valaistuksen mukaan. Osittain läpikuultavassa teoksessa on muutoksen tuntua myös molemmin puolin ohi kulkevien ihmisten kautta.

Lue lisää kirkon taiteesta oheisesta Ylen jutusta. 

Kuvat: Tuomas Uusheimo