Vantaankosken ranta

Koski kutsuu katsomaan Vantaan vanhan kirkkotien kolmatta pysähdyspaikkaa. Näkymä löytyy kosken ylittävän sillan länsipäästä (Kuninkaantie 32).

Ajatus Kirkkotiestä

Joet ovat maan verisuonet. Siksi täällä Vantaallakin on ensimmäiset talot rakennettu jokien varrelle. Vesi on kuin arkinen elämämme ja lähimmät ihmisemme: tajuamme niiden suunnattoman arvon vasta, kun niitä ei enää ole.

- Virpi Hämeen-Anttila

Liikkeellä

Olen usein miettinyt, kuinka monta sataa vuotta koski on pauhannut tällä paikalla. Sama virtaavan veden ääni on tallella.

Vantaankoski on kutsunut luokseen kalastajia, lohen pyytäjiä, varhaista vantaalaista teollisuutta sekä munkkeja ja kirkon rakentajia Virosta ja Keski-Euroopasta saakka. Onnekas kalastaja voi vieläkin saada arvokalan tästä koskesta.

Vantaan vaakunassa on lohen pyrstö. Kala on myös vanha kristillinen vertauskuva. Se kertoo Kristuksesta ihmiskunnan pelastajana.

"He olivat järvellä kalastamassa heittoverkolla. He olivat näet kalastajia. Jeesus sanoi heille: Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia. He jättivät verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta."

Jeesuksen seuraaminen on liikkeellä oloa.

Meditaatioteksti kirkkoherra Jukka Nevala

Historiaa

Vantaan kaupungin vaakunassa on lohen pyrstö. Ensimmäisen kerran tämä joki mainitaan vuonna 1351 kirjallisissa lähteissä, kun virolaiset Padisen luostarin munkit saivat lohenkalastusoikeuden.

Siitä lasketaan saaneen alkunsa Vantaan kaupungin historia.

Vantaankosken luona on ollut teollisenkaltaista tuotantoa vuosisatojen ajan. Jo 1500-luvulla alueella toimi kylien yhteisiä tuulimyllyjä.

Malmia löydettiin 1700-luvulla ja sen jalostus käynnistyi toden teolla 1800-luvulla. Kosken partaalla toimi mm. Vantaan Ruukki.

Helsingin pitäjä oli jonkin aikaa Suomen merkittävimpiä vuoriteollisuusalueita. Pisimpään säilyi Dahlforsin viilatehdas, joka lopetti toimintansa 1960-luvulla. Sen tiloissa toimii nyt ravintola Kuninkaan lohet.

Rantapenkasta voi vieläkin löytää sinertäviä keramiikannäköisiä kappaleita. Se on massaa, jota syntyi kun malmi erotettiin kiviaineksesta.

► Edellinen pysähdyspaikka

► Seuraava pysähdyspaikka