Nimetön ja puhutteleva alttaritaulu

Kirkkosalin alttariseinällä katseen vangitsee kuvataiteilija Nanna Suden vuonna 1998 maalaama sinivihreäsävyinen merihenkinen öljyvärimaalaus. Apostolien lukumäärän mukaan teos koostuu 12 palasta, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden.

Öljyvärimaalaus on kolme metriä leveä ja kuusi metriä korkea. Alttaritaululla ei ole nimeä.

Yleisilmeeltään Nanna Suden maalaama alttaritaulu on arvoituksellinen ja utuisen autereinen. Teoksesta voi erottaa muun muassa ristinmuotoisen tähden, tyhjäksi jääneen haudan ja kyyneleiksi muuttuvat Kristuksen käärinliinat. Taiteilijan mukaan kyynel tipahtaa ikuisuuden valtamereen.

Maalauksen yläosaan on kuvattu saarnatuoli, josta laskeutuvat verkot tavoittelevat ihmiskuntaa kuvaavaa värikästä kalaparvea. Taiteilijan näkemyksen mukaan urut ja alttaritaulu muodostavat parin.

Rekolan historia elää kirkon nimessä

Pyhän Andreaan kirkon nimen historiaan liittyy tarina kolmesta rekolalaisesta talonpojasta, jotka lahjoittivat maata Helsingin Pitäjän kirkolle vuonna 1401.

Yksi talonpojista oli apostoli Andreaan mukaan nimetty Anders Rächals. Rekolan kartanon maiden läheisyydessä kohoavan Pyhän Andreaan kirkon nimi viittaa sekä paikkakunnan että kirkon omaan menneisyyteen.

Kirkonkellot soittavat tuttuja virsiä

Pyhän Andreaan kirkon 3300 kiloa painavat kirkonkellot on valettu Hollannissa. Kellot on ohjelmoitu soittamaan 15 eri sävelmää, jotka vaihtelevat kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Omat erityissoittonsa on ehtookelloilla, hautaamisella ja vihkimisellä. Myös uudella vuodella on oma sävelmänsä.

►Lue Kirkko ja kaupungin artikkeli kellojen soitosta.

Rekolan seurakunnan vaakuna

Rekolan seurakunnalla on oma vaakuna, joka on seurakunnan alueella aikoinaan asuneen ja vaikuttaneen katolisen papin isä Robert de Caluwen suunnittelema. Isä Robert on lahjoittanut sen Rekolan seurakunnalle Pyhän Andreaan kirkon valmistumisen kunniaksi 1988. Toistaiseksi vaakuna ei ole ollut käytössä, mutta sen pohjalta on suunniteltu pöytälipun valmistamista.

Vaakunakilpeen on kuvattu sen vasemmalle puolelle hopeanväriselle pohjalle Pyhän Andreaan vinoristi. Vaakunan oikeaa puolta hallitsee punaisella pohjalla oleva keltainen Laurentiuksen halsteri.
- Lähetimme isä Robertille kutsun saapua kirkon vihkiäistilaisuuteen, mutta hän ei päässyt osallistumaan siihen ulkomaanmatkan vuoksi. Hän muisti meitä lahjoittamalla seurakunnalle oman vaakunan, muistelee Rekolan ensimmäinen kirkkoherra Jukka Yrjölä.

Alttarimaalaus
kuva: Tuomas Uusheimo

Saunatilat kerhotilojen erikoisuus

Kirkkosalin ja seurakuntasalin lisäksi rakennuksessa on  kirkkoherranvirasto sekä kerho- ja toimistotiloja. Kirkon kellarikerroksessa olevien oleskelutilojen yhteydessä olevat saunatilat peruskorjattiin vuonna 2000. Samana vuonna Helsingin kulttuurivuosi ja Suomen saunaseura esittelivät Pyhän Andreaan kirkon löylyhuoneen yhtenä juhlavuotensa vierailukohteena.

Rekolan kirkon kuvat vuosilta 1987-1988

Galleriasta löydät kuvia rakennusvaiheista vuosilta 1987-1988, sekä ensimmäisestä messusta.

Käy katsomassa messun ►videotallenne.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Linkki avautuu uudessa välilehdessä