2. vaalisija: Hyrynsalmen seurakunnan kirkkoherra Pirkko Hänninen

Hänninen on suorittanut teologian maisterin tutkinnon 1998, pastoraalitutkinnon 2002 ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon 2003. Papiksi hänet on vihitty 1999. Hän on lisäksi suorittanut mm. johtamiskoulutuksia sekä oikeustieteellisiä opintoja. 

  • Kiteen seurakunnan seurakuntapastori 1999–2002
  • Ilomantsin seurakunnan seurakuntapastori 2015–2016,
  • vs. kappalainen Parikkalan seurakunnassa 2002, Kerimäen seurakunnassa 2003, Juvan seurakunnassa 2003, Iisalmen seurakunnassa 2016–2017,
  • 50%  kappalainen Sammonlahden, Lappeenrannan ja Luumäen seurakunnissa 2011–2016,
  • kappalainen Kerimäen seurakunnassa 2003–2006,
  • vs. kirkkoherra Heinäveden seurakunnassa 2016
  • kirkkoherra Enonkosken seurakunnassa 2006–2011
  • kirkkoherra Hyrynsalmen seurakunnassa 2017 alkaen.
  • O.v.o kirkkoherrana Savonrannan, Kerimäen ja Luumäen seurakunnissa.

Hänninen on toiminut Mikkelin hiippakuntavaltuuston jäsenenä 1.5.2008–30.4.2012.

Pirkko Hännisen Facebook-tiliLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Pirkko Hännisen Instagram-tiliLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Pirkko Hänninen.

YouTube-video

Miten kehittäisit Rekolan srk:n merkitystä alueen ihmisten elämässä? Mainitse kolme asiaa.

1. Koska alueen väestöstä suurin osa on lapsia ja nuoria, haluaisin antaa määrärahoja erityisesti nuorisotyön laajentamiseen. Nuoret aikuisetkin ovat osa tätä ryhmää. Uskon, että tarvitaan lisää työvoimaa, että nuoret voisivat olla mukana tai ihan vapaaehtoisina jopa kaikilla muilla työaloilla omana itsenään: lapsi-, lähetys-, diakonia-, musiikki-, jumalanpalvelus-, aikuis-, leiri-, retki-, kiinteistö-, viestintä-, ympäristötyössä… Nuoret ovat rakastettavia aitoudessaan ja välittömyydessään, ja täällä heitä on paljon!
2. Koska alueella on myös paljon maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan, haluaisin yhdeksi vahvaksi painopisteeksi kansainvälisen työn Suur-Koivukylässä, siis seurakunnan kotikulmilla. Ihmisen kohtaaminen on tärkeintä. Kieli ei ole koskaan ollut kirkossa este eikä uskonto, vaan ihminen on nähty ja häntä on kuultu sellaisena kuin hän on. Syödäänkö yhdessä vai lauletaan ja tanssitaan vai jutellaan vain - vaikka elekielellä? Uskontodialogi on osa seurakunnan nykyaikaa.  Kotikirkon messu klo 10 on myös avoin eri kielille ja ilmaisutyyleille.
3. Jotta tavoitettaisiin mahdollisimman monia seurakunnan alueella asuvia, olen ajatellut, että seurakunnan voisi jakaa kartalla alueisiin. Työntekijä ja vapaaehtoinen saisivat vastuulleen yhden alueen, jossa he voisivat kertoa asukkaille, mitä kaikkea hyvää seurakunta tarjoaa heille. Siellä asuvat ihmiset voisivat puolestaan ilmaista, mitä he toivovat seurakunnalta. Vähitellen alueille saattaisi kehittyä omia ryhmiä, jotka suunnittelevat ja toimivat yhteistyössä seurakunnan kanssa asukkaiden parhaaksi. Asukkaat voisivat myös oman nimikkoryhmän kautta saada helpommin sitä apua mitä tarvitsevat. Onhan seurakunnan velvollisuus auttaa löytämään oikea palvelukin, jos se ei itse voi auttaa.

Millainen teologia sinua ohjaa?

Minua ohjaa armonteologia. Kun ihmisen usko horjuu, rakkaus sammuu ja toivo tukahtuu, Jumala kantaa häntä yhä. Jumala ei hylkää Kristuksen Jeesuksen tähden. Sinä kelpaat, sinä riität.

Mitä haluaisit kirkossa säilyttää ja mitä muuttaa?

Kansan syvät rivit ovat oikeassa siinä, että kirkolliset toimitukset ja diakoniatyö ovat tärkeitä. Minä pidän myös jumalanpalveluksista. Moni puhuisi varmasti muidenkin työalojen puolesta. Eli säilyttäisin seurakunnat sellaisina kuin ne nyt ovat. 
Minusta kirkossa on liikaa hallintoa eli sitä vähentäisin. Se ei kuitenkaan ole nyt mahdollista. Tärkeää on se, että edes tehdään päätös eikä jätetä asioita vaiheeseen. Minulle tärkeitä ovat tasa-arvoasiat, että ihminen saa olla sellainen kuin on. Luontoihmisenä pidän tärkeänä sitä, että kirkko tekee ilmastotyötä.

Miten itse pitäisit yhteyttä seurakuntalaisiin ja alueen ihmisiin?

Kirkkoherran arkinen työ koskettaa eniten työyhteisöä ja luottamushenkilöitä. Jumalanpalvelukset ovat säännöllisiä papintöitäni. Jos vapaat ovat perjantai ja lauantai, pääsisin hyvin mukaan kasteisiin, häihin, syntymäpäiväkäynteihin ja viikkotoimintoihin. Arkipäivinä syön kaupasta ostettua, joten kaupassa nähdään. Jos ehtisin, laulaisin mielelläni kuorossa. Olen läsnä Facebookissa ja Instagramissa sekä työn että ystävyyssuhteiden takia. Koko perheenä olisimme Rekolan Kinon innokkaita asiakkaita ja osallistuisimme teinimme sählyturnauksiin. Retkeilemme luonnossa. Tykkään leipoa ja myyjäiset voisivat saada kirkkoherralta kakun pöydälleen. Vantaalla asuu myös ystäviäni, mikä sopeuttaisi muutossa tänne.

Miksi juuri sinusta tulisi hyvä kirkkoherra Rekolaan?

Haluan johtajana toimia niin, että Rekolan seurakunta saa sen parhaan, joka sille kuuluu, ja jonka se haluaa. Olen toiminut pappina yli 20 vuotta ja kirkkoherrana noin 10 vuotta, opiskellut oikeustieteitä, johtamista, mikä antaa perustaitoja kirkkoherran tehtäviin Rekolan seurakunnan alueella. Myös paineensietokykyäni on koeteltu monin eri tavoin. Johtajana olen vuorovaikutuksellinen ja työyhteisön hyvinvointi on minulle avainasia, sujuva hallinto takaa oikeudenmukaisuuden. Luontaisesti olen organisoija. Pappina olen toiminut eri työaloilla, mm. nuorisopappina, ja erilaisissa seurakunnissa tehden yhteistyötä herätysliikkeiden, lähetysjärjestöjen ja kirkkokuntien kanssa. Perheeni on kansainvälinen ja monikulttuurinen eli teinimme on adoptoitu Aasiasta ja tunnemme siten erilaisia maahanmuuttajia. Luonteeltani olen empaattinen ja myönteinen, tavoitteellinen ja määrätietoinen, johtajana sekä nöyrä että vahva.

 

Katso Youtubesta su 22.5. pidetty Pirkko Hännisen vaalinäyteLinkki avautuu uudessa välilehdessä