Vantaan seurakunnat hoitaa metsiään vastuullisesti

Vantaan seurakunnat omistaa 279,7 hehtaaria metsää. Metsiä hoidetaan vastuullisesti virkistyskäyttöä varten. Luontoarvoiltaan arvokkaimpia alueita on suojeltu. Hiilitaselaskelman mukaan Vantaan  seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia lähes kaksi kertaa enemmän kuin on Suomen keskiarvo.

Vantaan seurakuntien metsät

  • Rekolanmetsä (Räckhals, 175 hehtaaria) yhteisomistuksessa Helsingin seurakuntien kanssa)
  • Kyrkoherdebolet (22 hehtaaria) Tuusulanväylän ympäristössä, yhteisomistuksessa Helsingin seurakuntien kanssa
  • Heikkilän tila Nurmijärvellä Holmassa (46 hehtaaria)
  • Tontunniemi Asikkalassa (37 hehtaaria)

Seurakuntien metsiä hoidetaan virkistyskäyttöä varten

Vantaan seurakuntien metsiä hoidetaan virkistyskäyttöä varten. Metsissä tehtävien hoitotyöt ovat harvennuksia. Niiden tavoitteena on välttää metsän kehittyminen siten, että pienet puut alkavat kuolla ja metsä yksipuolistua. Metsistä poistetaan puita, jotta metsä säilyisi terveempänä ja rakenne monipuolisempana. 

Harvennushakkuut tehdään talvella, ei lintujen pesintäaikana eikä kesäaikana. Avohakkuita ei Vantaan seurakuntien metsissä tehdä ollenkaan. Vuosien 2020–2024 merkittävin hoitokohde on Rekolanmetsä, jossa tehdään nuoren metsän kunnostusta, pienpuuston hoitoa, taimikon varhaisperkausta ja taimikonharvennusta.

Vantaan seurakuntien metsillä on PEFC-sertifiointi. PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa.

Osa metsistä on suojeltu

Vantaan ja Helsingin seurakunnat ovat rauhoittaneet Vantaalla Kylmäojan korven luonnonsuojelualueeseen rajoittuvan korven (13,2 hehtaaria). Myös Asikkalan Tontunniemessä sijaitseva tuore lehto (3 ha) on suojeltu. Luonnontilaisella alueella kasvaa yhteensä noin sata runkomaista metsälehmusta ja yli 90 vaahteraa.

Nurmijärvellä Heikkilän tilalla puron varren lehtomainen kangasmetsä (4,8 ha) kuuluu METSO-suojeluohjelmaan. METSO on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma, jossa maanomistajat suojelevat metsiään vapaaehtoisesti ja saavat siitä korvauksen.

Metsät toimivat merkittävänä hiilinieluna

Metsänhoitosuunnitelman laatimisen ohessa Innofor teki myös hiilitaselaskelman Vantaan seurakuntien metsistä. Laskelman tehneen Innofor Finland Oy:n mukaan seurakuntien metsät ovat merkittävä hiilinielu.

Hiilitaselaskennassa selvitetään hiilen päästöt ja luontoon varastoitunut hiili eli hiilinielu. Laskenta huomioi puuston kasvun, maan hiilivaraston, käsittelyiden vaikutukset ja puun käytön korvausvaikutuksineen. Hiilivarasto ja puiden kaato lasketaan hiilidioksidipäästönä. Metsät sitovat hiilidioksidia keskimäärin reilut 12 tonnia / hehtaari vuosittain. 

Laskelman mukaan Vantaan  seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia lähes kaksi kertaa enemmän kuin on Suomen keskiarvo. Hyvä kasvu parantaa metsiin sitoutuneen hiilen määrää.

Lue lisää hiilitaselaskelmasta Kirkko ja kaupungin artikkelista Vantaan seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia kaksi kertaa Suomen keskiarvoa paremmin – ”Kirkko voi olla suunnannäyttäjä” 

 

Numerotietoa Vantaan seurakuntien metsistä

Vantaan seurakuntien omistamien metsien pinta-ala jakautuu seuraaviin pääryhmiin:

  • metsämaa 268,6 hehtaaria (ha)
  • kitumaa 7,2 ha
  • joutomaa 3,9 ha

Metsämaan kasvupaikoista 60% on tuoretta, 28% lehtomaista, 9% kuivahkoa ja 3% kuivaa. Metsämaasta suota on 12,9 hehtaaria. Puuston keski-ikä on 60 vuotta ja puuston keskitilavuus 169 m3 /ha.

Kaatunut ja sammalta kasvava puunrunko Kylmäojan korvessa.
Kylmäojan korpea. Kuva: Maaria Keskitalo.