Uutislistaukseen

Vantaan seurakuntayhtymän talouspäällikkö Anneli Toivonen.

”Kirstunvartijana en tee työtäni yksin” – Vantaan seurakuntien talouspäällikkö Anneli Toivonen korostaa yhteistä vastuuta siitä, että rahat riittävät toimintaan

16.11.2021 14.53

Vantaan seurakunnissa talouden mittareita seurataan lähes reaaliajassa. Toimintabudjetin raamit ovat tiukat ja investoinnit mitoitetaan useammalle vuodelle. Tähän on syynsä.

Talouspäällikkö Anneli Toivonen hymyilee kysymykselle siitä, kokeeko hän olevansa Vantaan seurakuntien kirstunvartija.

– Kirstunvartijana en tee työtäni yksin, vaan oleellista on yhteistyö. Talouspäällikkö on seurakuntien strategiassa merkitty vastuuhenkilöksi sille, että talous pysyy tasapainossa. Talous on kaikkien työntekijöiden vastuulla eli tämä vaatii yhteistyötä, Toivonen kiteyttää.

Talouspäällikkö huolehtii siitä, että seurakuntien kassassa riittää rahaa, jolla seurakuntien toiminta mahdollistuu. Välillä tulee tilanteita, joissa talouspäällikkö joutuu sanomaan ei tai ainakin kehottamaan menolisäyksiä harkittaessa miettimään, mistä vastaavasti säästetään.

– Aloitin Vantaalla huhtikuussa 2020, kun koronarajoitukset iskivät. Olen ollut nyt tekemässä yhtä tilinpäätöstä ja kahta talousarviota. Täytyy kiittää siitä, että meillä sekä seurakuntien että eri yhteisten palveluiden yksiköiden vetäjät pitävät huolta siitä, että pysytään annetuissa kehyksissä, Toivonen sanoo.

Kirkon arvot ovat talouspäällikölle tärkeitä

Anneli Toivonen asuu perheineen Lahdessa. Hän sukkuloi sieltä tarpeen mukaan Tikkurilan kirkolle kokouksiin tai Korsoon taloustoimistoon. Pandemian vuoksi iso osa työstä on ollut etätyötä.

– Olen tehnyt melkein 30 vuotta töitä taloushallinnossa. Vantaalle siirryin kuntien omistamasta talous- ja henkilöstöhallinnon keskuksesta. Näin tässä mahdollisuuden uusiin haasteisiin. Minulle myös kirkon arvomaailma on tärkeää.

Toivosen mukaan nuo arvot näkyvät käytännössä muun muassa siinä, mihin seurakunnat Vantaalla rahansa käyttävät. Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan toimintamenoista yli kolmannes käytettiin lapsi- ja nuorisotyöhön ja 26 prosenttia kotimaiseen auttamiseen.

 

Vantaan seurakuntien arvot näkyvät talouspäällikkö Anneli Toivosen mukaan siinä, miten seurakunnat rahansa käyttävät. Kolmannes menee lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.

Vantaan seurakuntien arvot näkyvät talouspäällikkö Anneli Toivosen mukaan siinä, miten seurakunnat rahansa käyttävät. Kolmannes menee lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.

 

Säästöjä käytetään harkitusti rakentamiseen

Vantaan seurakunnissa on pitkään noudatettu tarkan euron linjaa. Vaikka kaupungin väkiluku kasvaa, lähinnä maahanmuuton vuoksi, seurakuntien jäsenmäärä laskee. Lisäksi raskas investointiohjelma rasittaa taloutta. Siksi investoinnit ajoitetaan useammalle vuodelle. Ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna peruskorjataan Myyrmäen kirkko.

Talousarviossa, jota yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, toimintakulujen kokonaismääräksi on arvioitu 37,4 miljoonaa euroa. Investointeihin eli rakennushankkeisiin käytetään lähivuosina korkeintaan 4–4,5 miljoonaa euroa. Ensi vuonna investoinnit vaativat myös säästöihin kajoamista.

– Meillä on aiempien vuosien säästöistä kertynyttä likvidiä eli tarvittaessa nopeasti käyttöön otettavaa varallisuutta arvopareissa 24,5 miljoonan euron arvosta. Sitä käytämme nyt harkitusti investointeihin noin 3,8 miljoonaa.

Tämän vaihtoehtona olisi ottaa lisää lainaa. Sitä ei nyt tehdä, vaan maksetaan Tikkurilan kirkkohankkeen vuoksi otetusta 19,5 miljoonan lainasta ensimmäinen erä takaisin.

Käyttötalouteen Vantaa ei säästöjään käytä. Jokapäiväiset menot halutaan kattaa verotuloilla ja muun muassa maaomaisuudesta saatavilla vuokratuloilla. Ensi vuoden talousarvion kehys on sama kuin tänä vuonna. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun hinnat nousevat, seurakuntien talous tiukkenee.

Talousennustetta ja kassaa seurataan tarkasti

Tulevien vuosien ennakoitu verokehitys tuo tullessaan lisää säästöjä, jotka vaikuttanevat myös henkilökunnan määrään. Anneli Toivosen mukaan Vantaalla ei kuitenkaan ole nyt näkyvissä isoja kertaleikkauksia. Uusiakin työntekijöitä voi tulla, jos muualta vastaavasti säästetään. Digiloikka tuo mahdollisuuksia, ja vapaaehtoisia tarvitaan. Strategiassa lähdetään rohkeastiLinkki avautuu uudessa välilehdessä siitä, että seurakuntien merkitys vahvistuu.

Osa hyvää taloudenhoitoa on, että tavoitteiden toteutumista seurataan tarkoilla mittareilla ja työntekijät pidetään ajan tasalla siitä, missä mennään.

– Seuraamme verokertymää kuukausittain ja talousennustetta viikoittain sekä seurakuntayhtymän kassaa viikoittain. Emme halua yllätyksiä eli tilanteita, joissa kassavirta yhtäkkiä heikkenee, kuten koronan alussa kävi.

Pankkitileillä olevat Vantaan seurakuntien kassavarat ovat tällä hetkellä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Taso on Toivosen mukaan kohtuullinen.

– Olemme laskeneet, että viidellä miljoonalla eurolla pystymme toimimaan kahden kuukauden ajan, Toivonen konkretisoi.

Jotta tuo taso säilyy ja säästöjä ei tarvitse ryhtyä purkamaan, pitää varautua myös kiinteistökannan vähentymiseen. Pohdinnassa on muun muassa se, mitä kolmelle nyt tyhjillään olevalla leirikeskukselle tehdään.

Teksti: Pauli Juusela
Kuvat: Jani Laukkanen

Juttu on julkaistu alun perin Kirkko ja kaupunki -lehdessä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä