Vantaan seurakunnat torjuvat asunnottomuutta vuokra-asunnoilla

Asunnottomien yön tulet syttyvät jälleen eri puolilla maata 17.10. Suomessa tapahtumaa on vietetty YK:n kansainvälisenä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä vuodesta 2002 asti. Vantaalla aloitettiin jo vuotta aiemmin, joten tämä vuosi on merkkivuosi.

Asunnottomien yön tulet syttyvät, koska tuhansilta ihmisiltä puuttuu koti ja sen myötä yksi keskeinen edellytys ihmisarvoiseen elämään.

− Tapahtuma on mielenilmaus vähäosaisten puolesta, sanoo Asunnottomien yön organisoinnista Vantaalla vastaavan Vahti ry:nLinkki avautuu uudessa välilehdessä puheenjohtaja Tiina Tuomela.

Asunnottomuus on Suomessa kahdenkymmenen vuoden aikana vähentynyt: virallisten tilastojen mukaan asunnottomia on nyt noin 4 300 aiemman noin 20 000:n sijaanLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa heistä asuu 720.

Kaikki asunnottomuus ei näy tilastoissa

Suunta on hyvä, vaikka tilastot eivät kerro kaikkea. Esimerkiksi paperittomat maahanmuuttajat eivät niissä näy. Vantaalla asunnottomia oli viime vuoden lopussa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran mukaan 227. Todellisuudessa heitä on enemmän.

− On paljon piiloasunnottomuutta, ihmisiä, jotka yöpyvät kavereiden sohvilla. Todellinen luku voi Vantaalla olla tuplasti suurempi. Katuasunnottomiakin on, sellaisia, jotka yöpyvät pääkaupunkiseudun lehtiroskiksissa, julkisissa käymälöissä tai lämmittelevät hetken lähijunassa, Tiina Tuomela kertoo.

Tiina Tuomela on kaupunginvaltuutettu, kirkkovaltuutettu ja kristillisdemokraattien toinen varapuheenjohtaja. Hän on lastenlääkäri, jolta eräs poliitikko hämmästyneenä kysyi, miksi ihmeessä lääkäri käyttää aikaansa asunnottomien parissa.

– Olen työläisperheestä ja minulla on sosiaalinen omatunto. Vastasin, että juuri siksi: meidän hyväosaisten pitää auttaa niitä, joilla on asiat heikommin. Minusta jokaisen poliitikon pitäisi käydä ruoka-avussa ja hätämajoituksessa, Tuomela sanoo.

Vahti ry on lyhenne sanoista Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki. Asunnottomien yössä se koordinoi isoa verkostoa, jossa ovat mukana muun muassa kaupunki ja seurakunnat. Myös arkinen työ asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja asunnottomien auttamiseksi tarvitsee monenlaisia toimijoita.

Määräaikaisiin asuntoihin tulee 200–250 hakemusta vuodessa

Seurakuntien diakoniatyössä asumiseen liittyvät ongelmat tulevat päivittäin vastaan asiakastapaamisissa. Lisäksi Vantaan seurakunnilla onLinkki avautuu uudessa välilehdessä erityinen asuntotyön diakoni, jonka vastuulla on 48 seurakuntien omistamaa ja 20 Y-säätiön omistamaa määräaikaista vuokra-asuntoa. Asunnot ovat 1960- ja 1970-luvun kerrostaloissa eri puolilla Vantaata sijaitsevia yksiöitä ja kaksioita.

Vantaan seurakuntien asuntotyön diakonin Jari Hirvosen työnkuvaan kuuluu monenlaista asumiseen liittyvää alkaen asukasvalinnoista ja päättyen siihen, kun asukas muuttaa eteenpäin.

Asuntotyön diakoni Jari Hirvonen Tikkurilan uudella torilla, jossa vietetään 17.10. Asunnottomien yötä.

Työhön sisältyy monenlaista neuvontaa ja ohjaamista avun piiriin sen mukaan, millaista apua asiakkaat tarvitsevat. Hirvonen neuvoo ja auttaa myös muita asunnottomuuden uhkaamia, sillä asuntojen tarvitsijoita on paljon enemmän kuin seurakuntien asuntoja.

– Hakemuksia tulee vuodessa noin 200–250. Asuntoja vapautuu vuosittain vain kuudesta kahdeksaan. Asuntoihin ei ole jonosysteemiä, vaan niitä jaetaan tärkeysjärjestyksessä. Koska ne eivät ole esteettömiä, ne eivät sovi kaikille. Asunnot ovat myös melko pieniä. Kerron aina, mikä tilanne on, ja pyrin neuvomaan, mistä muualta asuntoa tai hätämajoitusta voi etsiä, Hirvonen sanoo.

Vaikka seurakuntayhtymän asunnot ovat vuokratasoltaan edullisia, ne eivät ole ilmaisia. Jos elämässä tulee ongelmia ja esimerkiksi vuokra viivästyy, Hirvonen kehottaa olemaan heti yhteydessä, jotta asioihin voidaan puuttua ennen kuin tilanne vaikeutuu.

Tarkoitus on, että enimmillään viiden vuoden vuokra-aikana asukas saa asiansa parempaan järjestykseen kevyellä tuella ja kykenee hoitamaan asioitaan. Viisi vuotta voi riittää esimerkiksi velkajärjestelyyn.

– Korona-aikana on ollut mahdollista hakea hieman lisäaikaa. Moni, jolla on aiemmin ollut asumisen kanssa ongelmia, on jättänyt asioitaan hoitamatta, kun ei tiedä, mistä hakea apua. Asuminen meillä on tähän hyvää harjoittelua, yhteistyöasumista.

– Annamme mahdollisuuden, joka kannattaa käyttää, Hirvonen toteaa.

Asuntoa tarvitaan, jotta ihminen jaksaa hoitaa asioitaan

Mistä asunnottomuus sitten johtuu? Siihen on Jari Hirvosen ja Tiina Tuomelan mukaan monenlaisia syitä. Joku saattaa menettää asunnon, koska asunto myydään. Asuminen on kallista etenkin pääkaupunkiseudulla. Elämäntilanteen muutokset, työttömyys ja pienituloisuus voivat johtaa myös velkaantumiseen, maksuvaikeuksiin ja luottotietojen menettämiseen. Taustalla voi olla riippuvuuksia, päihteidenkäyttöä tai peliongelma.

– Ammattikorkeakoulu Laurean opiskelijat tekivät viime vuonna katugalluppia asunnottomuuteen liittyvistä mielikuvista. Moni vastasi, että asunnoton on alkoholisoitunut metsien mies. Vaikka heitäkin on, niin asunnottomaksi voi joutua oikeastaan kuka tahansa, kun elämässä asiat alkavat mennä huonosti, Tuomela sanoo.

Vahti ry:n puheenjohtaja Tiina Tuomela juttelemassa yhdistyksen ruokajakelusta apua saavan Kaken kanssa. Takana Vantaan yhteisen pöydän auto tuo ruokatoimitusta lajiteltavaksi.

Hirvosen mukaan yksinäiset yli keski-ikäiset miehet ajautuvat edelleen helpoimmin asunnottomuuteen. Viime vuosina naisten, nuorten ja ikäihmisten osuudet ovat jonkin verran kasvaneet. Ylisuuret vuokrat ja pienet tulot ovat yksi tekijä ongelman taustalla.

Jos asunnottomuuteen liittyy päihderiippuvuus, niin kumpi menee edellä asunto vai päihdeongelman hoito?

– Jos ihmisellä menee hirveästi voimavaroja sen miettimiseen, missä nukkuu seuraavan yön, on vaikea saada riippuvuuttakaan hoidettua. Eli asunto ensin, ja kun se tulee, niin palveluiden pitäisi olla heti saatavilla, Hirvonen sanoo.

Kouluissa pitää opettaa kansalaistaitoja

Asunnottomuuden parasta hoitoa ovat ennaltaehkäisy ja ihmisten auttaminen siellä, missä he ovat. Sen vuoksi Vantaan asunnottomien yössä teemana on Ulkopuolelta omaan kotiin.

– Keskitymme erityisesti ennaltaehkäisyyn. Sitä tarvitaan jo kouluissa eli yläasteilla ja toisen asteen koulutuksessa pitää opettaa kansalaistaitoja. Eli esimerkiksi sitä, että raha ei tule pankkiautomaatista seinästä, vaan se pitää ensin saada sinne seinään. Ja että rahoja pitää käyttää niin, että ei tule vuokrarästejä, Tiina Tuomela sanoo.

Päärooli asunnottomuuden ehkäisyssä ja hoidossa on Vantaan kaupungilla. Sillä on tarjolla apua monenlaisesta neuvonnasta tuettuun asumiseen ja hätäyösijaan Koisonrannan palvelukeskuksessaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Tuomela ja Jari Hirvonen iloitsevat erityisesti siitä, että kaupunki on aloittanut jalkautuvan työn. Asunnottomuuden ehkäisyhankkeen työntekijät, kolme ohjaajaa, sairaanhoitaja ja kokemusasiantuntija etsivät yhdessä ratkaisuja asunnottomien elämäntilanteeseen siellä, missä he ovat. Jos asunnottomalla on huonoja kokemuksia viranomaisista, itse asunnottomuuden kokenut kokemusasiantuntija on se, joka tuo puhumisen kynnyksen riittävän matalalle.

Asunnottomien yötä vietetään Tikkurilan uudella torilla su 17.10. kello 16–21.
Keittoateria alkaen kello 16, paneelikeskustelu kello 17, apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalskeen puhe ja tulen sytytys kello 19. Tikkurilan kirkossa vietetään ehtoollishetkeä kello 18.
Tapahtuma-alueella on muun muassa ilmaisvaatekirppis.

Teksti: Pauli Juusela
Kuvat: Esko Jämsä

Juttu on julkaistu alun perin Kirkko ja kaupunki -lehdessä: ”Annamme mahdollisuuden, joka kannattaa käyttää” – Vantaan seurakunnat torjuvat asunnottomuutta vuokra-asunnoilla, joista huolehtii asuntotyön diakoni Jari HirvonenLinkki avautuu uudessa välilehdessä