Vantaan seurakunnista soitetaan ja tekstataan senioreille

Vantaan seurakunnat ottavat yhteyttä isoon joukkoon 70-vuotiaita ja sitä vanhempia seurakuntalaisia vielä ennen joulua.

Tekstiviestejä on lähdössä ensi viikolla noin 7 000 kappaletta. Niitä lähettävät kaikki Vantaan suomenkieliset evankelis-luterilaiset seurakunnat. Tekstiviestejä lähetetään 70–79-vuotiaille seurakuntalaisille, joiden puhelinnumero on saatavilla numeropalvelusta.

Jokaisen seurakunnan tekstiviesti on sisällöltään omanlaisensa. Useissa toivotetaan hyvää joulua ja muistutetaan siitä, että joulua ei ole peruttu. Viestinä on, että seurakuntaan voi halutessaan ottaa yhteyttä soittamalla esimerkiksi päivystävälle papille.

Ennen joulua osasta vantaalaisseurakuntia soitetaan tai on jo soitettu 1 600:lle yli 80-vuotiaalle seurakuntalaiselle. Näiden puheluiden tarkoituksena on toivottaa hyvää joulua sekä kysyä kuulumisia.

Tarvittaessa ikäihmisiä ohjataan avun piiriin

Koronatilanne ja pelko yksinäisestä joulusta voivat aiheuttaa monelle huolia. Myös arkinen asiointi saattaa olla tavallista hankalampaa poikkeustilanteessa. Tarvittaessa ihmisiä ohjataan saamaan lisää apua seurakunnasta esimerkiksi päivystävältä papilta tai diakoniatyöntekijältä.

Puheluita soitetaan Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Rekolan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan jäsenille. Vantaankosken seurakunta soittaa noin 1
100:lle jäsenelle ensi vuoden alussa. Uuteen kirkkoon muuttoa tekevästä Tikkurilan seurakunnasta ei tällä kertaa soiteta puheluita.

Keväällä yli 70-vuotiaita kehotettiin pysymään kotonaan karanteenia vastaavissa olosuhteissa. Tällöin Vantaan seurakunnista oltiin myös yhteydessä senioreihin. Nuoremmille senioreille lähetettiin tekstiviesti ja ikääntyneemmille soitettiin.

Hakunilan seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen kertoo, että seurakunta sai keväällä paljon positiivista palautetta tekstiviestitervehdyksistä ja puhelinsoitoista.

– Monelle oli todella merkittävää se, että kotiseurakunnasta soitettiin, kysyttiin kuulumisia ja jaksamista. Tuntuu tärkeältä, että soittokierros ja tervehdysviesti toteutetaan nyt uudestaan. Samalla rohkaisemme alueemme ihmisiä olemaan rajoitusten puitteissa yhteyksissä läheisiinsä, tuttuihin, naapureihin. Pienikin juttutuokio tai joulutervehdys ilahduttaa varmasti, Tuominen sanoo.

”Ääni käheänä tässä vedetään”

Rekolan seurakunnan diakonia-avustaja Irene Juvonen-Rokkanen soitti puheluita viime keväänä, ja on joulukampanjan aikana ehtinyt soittaa jo yli 200:lle ikäihmiselle.

–  Ääni käheänä tässä vedetään oikein viimeisen päälle, nauraa Juvonen-Rokkanen ja lisää, että puhelut ovat olleet monille ikäihmisille tosi tärkeitä.

Juvonen-Rokkasen mukaan hänelle on kerrottu, miten hyvältä tuntuu, että seurakunnasta otetaan yhteyttä ja kysytään kuulumisia. Keskusteluissa on käsitelty niin omaa elämäntilannetta kuin joulun odotusta ja menneitä vuosikymmeniä.

– Aika monet ovat sanoneet, että kun koronarokote tulee, niin ilman muuta he ottavat sen. Joku sanoi seuraavansa hiukan Englannin kokemuksia. Tämä on sellainen ikäryhmä, jotka ovat nähneet niin sodan kuin tuberkuloosin ja polion. He ovat kertoneet, että kyllä tämä vielä menee, kun ei tätä ole kestänyt kuin vajaan vuoden.

Juvonen-Rokkasen mukaan moni vastaaja on kertonut käyvänsä ahkerasti ulkoilemassa. Ruokaa tekee itse suurin osa. Aikaa kulutetaan myös esimerkiksi kirjoja lukemalla. Läheisiin pidetään yhteyttä puhelimitse. Ne, jotka juhlivat joulua omaistensa kanssa, tekevät sen hyvin pienellä, muutaman hengen porukalla.

– Minulla on sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja diakonissan koulutus, mistä on apua puheluissa. Useimmat vastaajat voivat ihan hyvin, vaikka puhumisen ja oman elämän jakamisen tarve on suuri. Monet ovat leskiä ja tottuneita olemaan yksin. Muutamilta omaishoitajilta olen kuullut, että tilanne ei ole paras mahdollinen, kun korona rajoittaa sitä, miten he saavat apua. Heitä olen kutsunut mukaan, kun seurakunnan omaishoitajien ryhmä jossain välissä voi alkaa kokoontua. Ovat sanoneet ilman muuta tulevansa, Juvonen-Rokkanen sanoo ja jatkaa soittokierrostaan.

Teksti: Pauli Juusela
Kuva: Istock

Juttu on julkaistu alun perin Kirkko ja kaupunki -lehdessä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä