1. Minkä muistoksi joulua vietetään?
Joulua vietetään sen muistoksi, että Jeesus syntyi Betlehemissä. Betlehem on kaupunkin nykyisen Israelina alueella.
2000 vuotta sitten se oli pieni kaupunki, joka tunnettiin alueen väestön keskuudessa lähinnä siitä, että Israelia hallinnut kuningas Daavid oli sieltä kotoisin.
Jeesuksen syntymän kuvaus on kirjoitettu evankeliumiin Luukkaan mukaan, sen toiseen lukuun. Kertomuksen ydin ei ole historiallisessa kuvauksessa, vaan rakkauden kuvaamisessa.
Tämä niin sanottu jouluevankeliumi kertoo tarinan siitä, kuinka Jumala syntyy ihmiseksi. Puitteet eivät ole kummoiset, sillä tuore äiti Maria saa laittaa lapsensa eläinten syöttökaukaloon, seimeen. Jumala rakastaa ihmistä niin paljon, että halusi syntyä yhdeksi meistä.
2. Joulupäivää vietetään
joulukuun 25. päivä.
Suomalaisessa perinteessä juhlapyhien vietto painottuu vahvasti aattoon, siis päivään ennen "varsinaista" juhlaa. Vanhan perinteen mukaan vuorokausi vaihtuu illalla auringon laskiessa. Tässä perinteessä joulu siis alkoi jouluaattoiltana. Tämän perinteen kunniaksi monissa maissa vietetäänkin joulukirkko yöllä. Suomessa perinne on ollut vahvemmin aikaisen aamun kirkoissa, kuten laulusta Kello löi jo viisi, lapset herätkää, tunnemme.
Jouluyön messua voi muuten tulla yhdessä viettämään Korson kirkkoon 24.12. klo 23!
3. Joulua edeltävän neljän viikon aika on nimeltään
adventti. Adventti on kulkeutunut suomeen tiettävästi ruotsinkielen kautta, mutta on alkujaan laina latinan kielestä. Adventus tarkoittaa jonkin asian saapumista. Se on vanhastaan yhdistetty Jumalan saapumisen odottamiseen.
Joulun allahan muistellaan Vanhan testamentin lupauksia Vapahtajasta, joka vapauttaa maailman kansat kuoleman orjuudesta.
4. Joulun odotusta on perinteisesti edeltänyt paastokuukausi. Mitä se tarkoittaa?
Paasto on kristillisessä perinteessä tarkoittanut, että ei ole syöty eläinperäistä ruokaa tai joissain maissa esimerkiksi oliiviöljyä tai juotu alkoholia.
Paastosäännöt tai -käytännöt ovat vaihdelleen vuosisatojen mittaan paljonkin. Esimerkiksi oliiviöljyn kielto mainitaan usein ortodoksisten paastokäytäntöjen yhteydessä. Niilla onkin vahva yhteys Välimeren alueen ruokavalioon. Siellä monet paastokäytännöistä ovatkin alun perin syntyneet.
Paaston varsinainen merkitys on kuitenkin sisäinen tutkiskelu ja hiljentyminen, erottautuminen mieltä kuormittavista asioista. Luterilaisessa perinteessä näkyvää paastoa ei ole kovin paljon painotettu. Viime vuosina se on saanut uusia muotoja esimerkiksi ekopaaston muodossa.
Kristillinen paastoperinne eroaa vahvasti esimerkiksi juutalaisesta tai islamilaisesta paastoperinteestä. Niissä yleensä pidättäydytään kaikenlaisesta syömisestä esimerkiksi päiväsaikaan, kuten muslimien ramadan-kuun paastossa. Herkuttelu sen sijaan on yöaikaan sallittu.
5. Adventti eli joulun odotus alkaa neljä viikkoa ennen joulua ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Mikä virsi silloin lauletaan aina Korson kirkossa?
Virsi 1, Hoosianna, Daavidin poika! Tämä virsikirjan ensimmäinen virsi on ollut viime vuosikymmenet lähes kaikkien ensimmäisen adventin kirkkojen ohjelmassa. Ensimmäinen adventti tunnetaankin yleisesti Hoosianna-kirkkona.
6. "Hoosianna" tarkoittaa
"auta" tai "pelasta". Kyseessä on hepreankielinen huudahdus, joka on muuten edelleen säilynyt luterilaisessa jumalanpalveluksessammekin osiossa ennen ehtoollista.
Kirkkovuosi muodostaa luovasti eräänlaisen tarinallisen jatkumon, joka lähtee liikkeelle Jeesuksen syntymästä, draamallisesti huipentuu pääsiäiseen ja lopulta päättyy pitkän kaaren kautta tuomiosunnuntaihin, jolloin katseet suunnataan tämän ajan päättymiseen ja uuteen luomiseen.
Hoosianna-huudahdus on kuitenkin luova poikkeama tässä tarinassa. Se liittyy kertomukseen, jossa Jeesus on jo aikuinen ja ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Tämä kertomus on siis ensimmäisen adventtisunnuntain ytimessä: odotamme kuningasta, joka saapuu nöyränä. Ensin aasilla ratsastaen, sitten eläinsuojassa syntyen. Aasilla ratsastaminen tuleekin uudelleen teemana palmusunnuntaina viikkoa ennen pääsiäistä, jolloin Jeesus kuolee, haudataan ja nousee kuolleista.
7. Ensimmäisen joulun tapahtumat on kuvattu Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa. Niin sanotun jouluevankeliumin ensimmäiset sanat ovat
"siihen aikaan". Ja tarina jatkuu: Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.
Kertomuksen aloituksessa on vahva painotus siitä, että se tapahtuu tietyssä ajassa ja paikassa. Tällaisen koko valtakuntaa koskevan verollepanon todenperäisyys on kyllä useaan otteeseen kyseenalaistettu.
Luukas kertojana näyttää ottaneen tässä taiteellista vapautta kehystää kertomus siten, että Marialla ja Joosefilla olisi luonteva syy lähteä Betlehemiin, vaikka he asuivat aivan eri paikassa. Tuohon aikaan kun ihmiset eivät huvikseen oikein liikkuneet sukulaistenkaan luona samalla tavalla kuin nykyään.
Moni vanhempi tuntee jouluevankeliumin alun hieman eri sanoilla: "Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava." Tämä aloitus on vuonna 1938 käyttöön otetusta käännöksestä.
Raamattuhan on käännetty suomeksi ensimmäisen kerran kokonaan 1642. Mikael Agricolan Se Wsi Testametti oli valmistunut jo lähes sata vuotta aiemmin, vuonna 1548. Seuraavan kerran Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan vasta tuohon 1933 ja 1938 julkaistuihin käännöksiin. Nykyinen kirkkoraamattu on otettu käyttöön 1992.
8. Ketkä ovat Maria ja Joosef Luukkaan evankeliumin mukaan?
Kyseessähän on Jeesuksen äiti ja eräänlainen bonusisä. Vanhempi väki saattaisi käyttää myös termiä isäpuoli. Itse tykkään tästä uudesta muodosta, jossa puoli on muuttunut bonukseksi. Nykyisin bonus-sana ymmärretään eräänlaisen lisäyksen merkityksessä: kun joku on bonus, se on jotain lisää normaaliin.
Kristillisessä perinteessä vakiintui 300-luvulla ajatus siitä, että Jeesus on Jumalan poika. Siksi hänen kuvataan syntyneen nimenomaan neitsyt-Mariasta. Toisin sanoen oli olennaista, että Jeesuksella ei ollut biologista isää ihmisten joukossa, vaan hedelmöityksen kerrotaan tapahtuneen Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Tästä syystä Joosef, Marian kihlattu, on Jeesukselle ikään kuin bonusisä, joka myös kasvatti Jeesuksen. Toisaalta bonus-sana viittaa myös hyvään: ehkäpä Joosef oli hyvä isä, joka ansaitsee tällaisen kunnianimen itselleen.
9. Mitä Jumala teki ensimmäisenä jouluna?
Syntyi ihmiseksi. Tämä onkin tainnut tulla jo näissä selityksissä selväksi. Jouluna maailmankaikkeuden Luoja alentaa itsensä ja syntyy yhdeksi meistä. Kuten Martti Lutherin jouluvirren Enkeli taivaan nykyversiossa runoillaan:
Ah Herra, joka kaikki loit,
kuin alentaa noin itses voit
ja tulla halpaan seimehen
heinille härkäin, juhtien!
Jouluna Taivas tule siis maan päälle, ikuinen ja ajaton kohtaa äärellisen ja kuolevaisen. Jälleen on tämän juhlan aika. Meistä jokainen saa olla osa tätä suurta kertomusta.
Jokainen meistä voi juhlia joulua omalla tavallaan, mutta olla silti yhteisen ilon äärellä. Joulun ydin ei ole sen viettämisen tavoissa, vaan jouluevankeliumin viestissä: kaikkeuden Luoja rakastaa sinua niin paljon, että alentaa itsensä tullakseen sinun luoksesi. Kaiken olevan lähde syntyy avuttomaksi lapseksi seimeen.
Tässä syntymässä on lupaus, ettei kukaan meistä jää yksin. Jumala on ollut meidän keskellämme eilen, tänään ja iankaikkisesti. Siksi saamme tänäkin jouluna kohdata seimen lapsen ja toisemme. Saamme kohdata kodeissa, kaduilla, työpaikoilla, kouluissa ja tietenkin Korson alueen omassa kirkossa.
Rukoilemme tänäkin jouluna, että nämä paikat saisivat olla meille kaikille paikka ilolle ja suoja murheille. Rukoilemme myös, että joulun rauha saisi tulla todeksi myös siellä, missä sitä kaikkein kipeimmin tarvitaan.
Siunattua yhteistä joulujuhlaa!
Korson seurakunnan työntekijöiden puolesta
Joona Raudaskoski
viestintäpappi
Pidetään yhteyttä!
Jos haluaisit kuulla useammin kuulumisia Korson kirkolta ja tietoa yhteisistä tapahtumista, kannattaa tilata Korson seurakunnan kuukausittaisia uutiskirjeitä. Tällä hetkellä voit tilata Korson seurakunnan yleisen uutiskirjeen ja lasten ja perheiden uutiskirjeen.
