Pääkaupunkiseudun seurakunnat käyttävät lasten ja nuorten hyväksi kymmeniä miljoonia euroja

3.12.2018 10.40

Käsitelty kuva, jossa kirkko, lapsia ja seteleitä

Vantaan seurakunnissa lapsiin ja nuoriin käytetään 34 prosenttia toimintamenoista. Seuraavaksi eniten käytetään auttamistyöhön: neljännes toimintamenoista. Näitä varten kirkollisveroa maksetaan.

 

Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien talousarvioesitykset ovat keskenään varsin erinäköisiä. Niitä on vaikea vertailla keskenään ja saada selvyyttä esimerkiksi siitä, paljonko eri seurakuntayhtymät käyttävät ensi vuonna rahaa lapsi- ja nuorisotyöhön.

Talousarviot kertovat päättäjille suuret linjat: investointi- ja käyttötalousmenot, henkilöstömenot, ennakoidut kirkollisverotulot, Suomen talouden kehityslinjat, toimintatuotot, toimintakatteet ja niin edelleen. Tämän lisäksi on tietoa yksiköittäin: hallinnon, viestinnän ja yhteisten toimintojen menot, tulot, henkilöstömäärät ja tavoitteet ja itse kunkin seurakunnan vastaavat luvut.

Joistakin asioista, kuten avustuksista, kerrotaan erittäin tarkasti. Selkeää kokonaiskuvaa siitä, millaisiin asioihin seurakuntalaisten verovaroja kokonaisuudessaan käytetään, on budjeteista kuitenkin vaikea hahmottaa.

Kirkko ja kaupunki pyysi Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymiltä tietoa erityisesti lapsi- ja nuorisotyöhön ensi vuonna käytettävistä rahoista. Tiedoissa ovat mukana päiväkerhot, pyhäkoulut, kouluikäisten toiminta, partio, rippikoulu, nuorten toiminta, erityisnuorisotyö, perhekerhot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, muu lasten ja nuorten toiminta sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä työ.

Myös auttamistyöhön käytetään miljoonia

Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät käyttävät ensi vuonna lapsi- ja nuorisotyöhön rahaa yhteensä 31,1 miljoonaa euroa. Tästä luvusta Espoon osuus on 7,6, Helsingin 17,2 ja Vantaan on 5,3 miljoonaa euroa. Todellinen lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyväksi käytettävä rahamäärä on kuitenkin vielä tätäkin suurempi, sillä näissä luvuissa ei ole mukana toiminnan vaatimien tilojen ja hallinnon kuluja.

Kun otetaan huomioon nämä, Vantaan luku nousee 9,6 miljoonaan euroon ja Helsingin luku 26,2 miljoonaan euroon. Espoon lukuja ei ole vielä saatavissa. Prosentuaalisesti Vantaalla käytetään lapsiin ja nuoriin seurakuntien toimintakuluista 34 prosenttia ja Helsingissä 23,7 prosenttia.

Vantaalla seuraavaksi eniten rahaa käytetään auttamistyöhön, jopa neljännes toimintamenoista. Mukana on diakonian lisäksi muun muassa sairaalasielunhoito ja perheneuvonta.

Isoista summista auttamisessa puhutaan myös muualla, sillä esimerkiksi Helsingissä pelkästään diakoniaan, ilman tila- ja hallintokuluja, on varattu 5,7 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Kirkko ja kaupunki selvitti, että diakoniatyö auttoi pääkaupunkiseudulla ihmisiä yhden vuoden aikana yli 400 000 kertaa.

Ilmaista tämä auttaminen ei ole. Sitä varten maksetaan kirkollisveroa, jota pääkaupunkiseudulla kerätään maan alhaisimmalla veroprosentilla. Se on kaikissa seurakuntayhtymissä tasan yksi.

► Rakentavatko Vantaan seurakunnat itsensä hengiltä - Lue koko juttu Kirkko ja kaupungista

Teksti Pauli Juusela

Kuva iStock, kuvankäsittely Esko Jämsä

« Uutislistaukseen