Pyhän Annan lastenkirkosta tehdään vielä yksi selvitys

7.11.2017 10.04

Pyhän Annan lastenkirkko ulkoa
Pyhän Annan lastenkirkko on seisonut tyhjillään yli kahden vuoden ajan. Nyt sen korjaamisesta teetetään vielä yksi selvitys, kenties viimeinen.

 

Vantaan Itä-Hakkilassa sijaitseva Pyhän Annan lastenkirkko suljettiin syksyllä 2015 kokonaan sisäilmaongelmien vuoksi. Jo vuoden 2014 keväällä Hakunilan seurakunta siirsi lasten kerhot pois kirkon alakerrasta silloin tehtyjen tutkimusten vuoksi. Kirkkoa on sen jälkeen tutkittu ja korjattu yli 100 000 eurolla, mutta ratkaisua sisäilmaongelmiin ei ole löydetty.

Nyt kirkon korjaamisesta tehdään vielä yksi suunnitelma. Siinä tutkitaan, mitä maksaisi, jos kirkko korjataan kokonaisuudessaan sellaiseen kuntoon, että työskentely niin ylä- kuin alakerrassa olisi mahdollista. Kun töiden vaatimat rakennustekniset ratkaisut ja hintalappu ovat selvillä, ratkeaa kirkon kohtalo.

– Viimeisimmän arvion mukaan ylä- ja alakerran osittainen korjaus olisi maksanut arvonlisäveroineen noin 650 000 euroa. Sillä perusteella voi sanoa, että koko rakennuksen remontti maksaa varmasti yli miljoonan. Kun hinta ja urakan vaatimukset selviävät, yhteinen kirkkovaltuusto tekee päätöksen, korjataanko kirkko vai joudutaanko siitä luopumaan, kiteyttää kiinteistöjohtaja Sari Turunen.

Pyhän Annan lastenkirkosta tehtyjen tutkimusten mukaan pääsyyt ongelmiin ovat rakenteissa oleva kosteus sekä pintamateriaalien ja niiden kiinnityksessä käytettyjen tasoite- ja kiinnitysmateriaalien reagointi. Rakennus on tehty kallion päälle. Sen alapohjan alla on salaojitukseen soveltumatonta maa-ainesta, joka nostaa maaperän kosteutta rakenteisiin. Myös yläpohjan tiiviydessä on havaittu puutteita.

Sisäilmaongelmat havaittiin, kun työntekijät alkoivat oireilla.

Alakerran eristys ei takaa terveellisyyttä

Vantaan seurakuntien kiinteistö- ja tilapalvelut kilpailutti urakan, jossa aiottiin korjata rakennuksen yläkerran vaurioituneet rakenteet. Lastenkirkon alakerrasta olisi suunnitelman mukaan purettu kaikki pintarakenteet, suljettu se pysyvästi ja eristetty yläkerrasta. Tavoitteena oli, ettei mikrobien aiheuttamia epäpuhtauksia pääsisi enää kulkeutumaan yläkertaan.

Edullisimpaan tarjoukseen sisältyneiden korjaustöiden ja muiden tarvittavien töiden hinta olisi ollut arvonlisäveroineen noin 650 000 euroa. Tätä urakkaa ei kuitenkaan nyt tehdä, sillä mittavien korjausten jälkeenkään ei olisi takuuta siitä, että yläkerran tilat saataisiin täysin oireettomiksi.

Kiinteistöjohtokunta pyysi Hakunilan seurakunnalta lausuntoa kirkon tilanteesta. Johtokunta muistutti, että Vantaan seurakuntien taloustilanne tiukkenee lähivuosina. Syynä tähän ovat vähenevät tulot ja entuudestaan mittava investointiohjelma, johon kuuluu muun muassa Tikkurilan kirkko.

Johtokunnan mukaan seurakuntien pääkirkot pyritään pitämään kunnossa, mutta muita tiloja, joihin Pyhän Annan lastenkirkko kuuluu, on tarkasteltava kriittisesti. Johtokunta kysyi, onko Hakunilan seurakunta valmis sitoutumaan kirkon käyttöön vähintään viideksi vuodeksi, jos se korjataan vain osittain ja siihen jää terveysriskejä. Johtokunta muistutti, että seurakuntayhtymän sisäinen vuokra rakennuksesta maksaa seurakunnalle 40 000–45 000 euroa vuodessa.

Hakunilan seurakunnan lausunnon mukaan yksittäistä seurakuntaa ei voi edellyttää ottamaan vastuuta terveysriskeistä. Hakunilan seurakunta on kuitenkin valmis ottamaan yläkerran käyttöönsä ja osallistumaan sen, ei koko rakennuksen, ylläpitokustannuksiin vähintään viiden vuoden ajan. Edellytys kuitenkin on, että tilat ovat turvalliset. Tämän asian arvioi viime kädessä terveystarkastaja.

Tärkeä kirkko, mutta riittävätkö rahat?

Kirkkoherra Hans Tuomisen kirjoittamassa lausunnossa korostetaan seurakuntaneuvoston toivoneen alun perin sitä, että koko kirkko saataisiin käyttöön. Pyhän Annan lastenkirkko ei lausunnon mukaan ole mikä tahansa kirkko. Se on ensimmäinen lastenkirkko Suomessa, jonka suunnittelu ja toteutus on tehty lasten kanssa. Kirkko on toiminut esikuvana vastaavien tilojen rakentamisessa Suomessa, Saksassa ja Sveitsissä. Eri oppilaitokset ovat ottaneet mallia sen pedagogisesta oppimisympäristöstä. Kirkossa on merkittävää kirkkotaidetta ja se on tärkeä paikka alueen lapsille ja perheille. Tärkein osa kirkkoa on kuitenkin yläkerta.

Hakunilan seurakuntaneuvoston jäsen Teija Hakulinen jätti seurakuntaneuvoston lausuntoon eriävän mielipiteen. Hän kirjoitti pitävänsä korjaus- ja käyttökustannuksia suurina, sillä kirkkoherra on tuonut talousarviossa esille tulojen pienenemisen ja sen, että Hakunila joutuu jatkossa vähentämään henkilöstön määrää muun muassa lasten ja nuorten seurakuntatyöstä. Hän oli pettynyt siihen, ettei korvaavia tiloja ole selvitetty. Ihmiset ja toiminta ovat hänestä tärkeämpiä kuin tilat, joiden turvallisuudesta ei ole selvyyttä.

Kiinteistöjohtokunta päätti asiaa toistamiseen käsiteltyään, että nyt kilpailutettua urakkaa ei toteuteta, koska tilojen terveellisyyttä ei voida varmistaa. Sen sijaan selvitetään siis kokonaiskorjauksen mahdollisuus ja hinta. Turunen arvioi, että selvitys valmistuu alkutalvesta vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Kalkkihiekkatiilestä ja betonista rakennettu pulpettikattoinen kirkko on alun perin valmistunut vuonna 1968 arkkitehti Göran Malmströmin suunnitelmien pohjalta. Kirkonmäellä sijaitsevaa rakennusta ympäröi luonnonmukainen viheralue. Kirkon vuonna 2004 tehdyssä peruskorjauksessa ja muutostöissä on huomioitu erityisesti lasten, perheiden ja hiljaisuuden päivien viettämisen tarpeet.

Teksti Pauli Juusela

Kuva Sini Pennanen

« Uutislistaukseen