Tolkinkylän pelto

Leipää ruumiille ja sielulle

Laaja peltoaukea on pitkän uurastuksen tulosta. Joka kevät on lähdetty liikkeelle, kynnetty, kylvetty ja korjattu satoa. Vilja on ollut vakuus tulevaisuudesta ja elämästä. Leipää on leivottu ja murrettu.

On päästy pitkän talven yli, kun elantoa on ollut. Nälkä on ollut tuttu vieras suomalaisissa taloissa ja torpissa erityisesti kevättalvella. Nyt iloitsemme tämän päivän hyvinvoinnista. Vieläkin kasvun antaa Luojamme.

Nykyäänkin on hyvä tapa tehdä ristinmerkki ja siunata leipätaikina tai ateria. Antaa kiitos Hänelle, jolta kaikki hyvä elämäämme tulee.

Pyhässä ehtoollisessa Jeesus antaa itsensä leivässä ja viinissä. Sana yhdistyy aineeseen. Martti Luther kirjoitti: "Tämä leipä on lohdutus murheellisille, lääke sairaille, elämä kuoleville, ruoka kaikille nälkäisille ja rikas aarre kaikille köyhille ja avun tarpeessa oleville." Ehtoollinen on asetettu vahvistamaan meitä ja heikkoa uskoamme. Sillä uskossa Kristus itse on läsnä elämässämme.

Laajalla aukealla taivas koskettaa maata. Taivas koskettaa meitäkin.

"Katso Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnit."

Meditaatioteksti: kirkkoherra Jukka Nevala

Rukous

Jeesus, elämän leipä. Sinä pidät huolen jokapäiväisestä leivästämme. Avaa sydämemme jakamaan runsaudestamme niille, jotka elävät puutteessa. Auta meitä muistamaan, että tarvitsemme myös hengellistä ravintoa, jota jaat meille Raamatun sanassa ja ehtoollispöydässä.
 

Historiaa

Kirkonkylä oli vanhan Helsingin pitäjän, Vantaan edeltäjän, hallinnollinen keskus ja liikenteen solmukohta. Tolkinkylä syntyi kirkonkylän välittömään läheisyyteen ja siellä asui merkittävä virkamies, tulkki.

Pitäjän eteläosan asutus oli ruotsinkielistä, pohjoisosissa pääosin suomenkielistä. Tulkkia tarvittiin veronkannossa ja käräjillä.

► Edellinen pysähdyspaikka

► Seuraava pysähdyspaikka