Papilla oli jumalanpalveluksessa "huivi", johon oli kirjailtu erilaisia kuvia. Mitä ne kuvat mahtoivat tarkoittaa?
Kiitos hyvästä kysymyksestä! Papilla jumalanpalveluksessa ollut huivi on nimeltään stola. Kyseessä on läntisissä kirkoissa yleisesti käytetystä jumalanpalvelusasusteesta.
Stolaa käyttävät jumalanpalveluksissa papit ja diakonian virkaan vihitytLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Pappien stola laskeutuu yleisimmin niskan takaa suoraan alas eteen. Joissain paikoin on tapana laittaa stola kulkemaan edestä ristiin. Diakonissoilla ja diakoneilla stola kulkee vain yhden olan yli ristiin toiselle sivulle.
Stola ei ole uuden ajan vouhotus vaan muinaisjäänne (kirjaimellisesti!)
Stola on yksi vanhimmista jumalanpalvelusasusteista. Jo muinaiset roomalaiset... ihan oikeasti käyttivät stolaa tai sen kaltaisia nauhoja. Moni kristinuskoon nykyään kuuluva tapa periytyy stolan tapaan roomalaisesta valtakunnan uskonnosta.
Myöhemmin stolalle on annettu kuitenkin vahva kristillinen merkitys. Sen ajatellaan symboloivan papin asustuksessa Kristuksen iestä.
Matteuksen evankeliumissa (Matt. 11) Linkki avautuu uudessa välilehdessäJeesus sanoo: ”»Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.»”
Ies oli, ja on toki edelleen, vetolaite, joka asetetaan härän, hevosen tai vaikkapa aasin niskaan. Näin eläin pystyy vetämään kuormaa tai maan muokkaukseen tarkoitettuja työkaluja. Ei välttämättä siis enää tuttu vertauskuva kaikille nykysuomalaiselle. Useimpien Jeesuksen kuulijoiden on kuitenkin ollut helppo samaistua ajatukseen ikeen kantamisesta. Tosin hieman hämäräksi tämä ikeen keveys saattaa jäädä.
Jeesuksen sanat on tarkoitettu kaikille kristityille, ei missään määrin vain papeille. Kyse onkin siitä, että jumalanpalveluksessa papin vaatetukselle on annettu erilaisia vertauskuvallisia tehtäviä. Stola muistuttaa tästä kevyestä ikeestä, jonka Kristuksen seuraaja saa itselleen.
Stola voi olla melkein mitä vain
Useimmiten Suomessa käytössä olevat stolat ovat yksivärisiä ja niissä on molemmissa päissä jokin kirkollinen symboli. Yleisiä symboleita ovat esimerkiksi ristit ja kyyhkynen. Kyyhkynen on toki rauhan, mutta myös Pyhän Hengen tunnus. (Pienenä välikommenttina en malta olla mainitsematta, että Vanhan testamentin maailmassa kyyhkynen symboloi tyhmyyttä ja päättämättömyyttä. Ei ihme, että Joonan kirjan Linkki avautuu uudessa välilehdessäprofeetta on Jonah, kyyhkynen!)
Myös niin sanottuja Kristus-monogrammeja käytetään paljon. Kristus-monogrammissa on päällekkäin Kristus-sanan kaksi ensimmäistä kirjainta eli kreikkalaisten aakkosten (Uuden testamentin alkukieli) khi- ja rho-kirjaimet. Tämä symboli oli kristityillä käytössä toistensa tunnistamiseksi jo alkukirkossa.
Nykyisin stolien värit noudattavat usein kirkkovuoden liturgisia värejä. Valkoinen on käytössä erityisesti suurina juhlapyhinä kuten pääsiäisenä. Punainen on Pyhän Hengen väri ja käytössä esimerkiksi helluntaina, Pyhän Hengen vuodattamisen muistopäivänä. Violetti viittaa syntiin ja katumukseen ja on käytössä paastonaikana, esimerkiksi adventtina ja ennen pääsiäistä.
Vihreä on uuden elämän väri. Käytännössä se on eräänlainen liturginen perusväri, eli kaikkein yleisimmin käytössä oleva väri. Onhan jumalanpalvelus aina elämän juhla: vietämme jumalanpalvelusta jokaisena sunnuntaina juuri Kristuksen ylösnousemuksen kunniaksi.
Joskus stola saattaa olla myös värikäs, esimerkiksi sateenkaaren värinen. Tällöin se kääntää ajatukset ensimmäiseen liittoon, jonka Jumala solmi Nooan kanssa vedenpaisumuksen jälkeen. Sateenkaari on tämän ensimmäisen liiton merkki.
Kirjavat symbolit
Joissain stolissa taas on kirjailtuna eri tavoin monenlaisia kuvia. Kuvat voivat liittyä esimerkiksi Raamatun tapahtumiin. Stolassa, joka oli käytössä joulukirkossa, oli kirjailtuna esimerkiksi yksinkertaistettu versio Kristus-monogrammista (vas. ylhäällä), ehtoolliskalkki eli ehtoollismalja, kala, uutta elämää symboloiva kukka ja risti. Oikealle puolelle jäivät ankkuri, mahdollisesti leipäkori ja talo. Vai mitä sinä näet kuvassa?
Kala eli ikhtys-symboli oli jo varhaisimpien kristittyjen käyttämä tunnus, jolla he tunnistivat toisensa. Ikhtys sanana muodostuu samoista kirjaimista, kuin Kreikan kielen sanat Jeesus Kristus Jumana Poika (ja) Pelastaja. Ankkuri puolestaan on toivon symboli. Leipäkori voisi viitata niin sanottuun ruokkimisihmeeseen. Esimerkiksi Luukkaan evankeliumissaLinkki avautuu uudessa välilehdessä kerrotaan, kuinka Jeesus ruokki suuren väkijoukon jakamalla viisi leipää ja kaksi kalaa. Talo lienee kirkkorakennus.
Yksityiskohtana voin vielä mainita, että stola ei aina ole Korsossa papilla näkyvissä. Liturgi eli ehtoollisen asettava pappi käyttää usein messukasukkaa. Myös messukasukka on hyvin vanha jumalanpalvelusasuste. Nimi viittaa latinan sanaan casula, joka tarkoittaa telttaa tai pientä taloa. Ja siltähän se kasukka juuri näyttääkin. Kun kasukka on käytössä, stola jää pääasiassa sen alle piiloon.
Myös kasukka noudattaa meillä kirkkovuoden liturgisia värejä. Kasukkaa on jossain muodossa käytetty jo varhaisista kristinuskon ajoista lähtien. Myös sen juuret ovat Rooman valtakunnan ajalla syntyneistä pukeutumiskäytännöistä uskonnollisissa juhlissa.
Semmoista tällä kertaa. Korson kirkon tekstiileistä suuri osa on tekstiilitaiteilija Katri Haahden Linkki avautuu uudessa välilehdessäsuunnittelemia ja toteuttamia. Haahden kädenjälki näkyy käsitykseni mukaan kasukassa, mutta tuo kirjava stola on jotain toista alkuperää. Onkohan jollain tähän parempaa tietoa?
