"Ripari oli ikimuistoinen kokemus. Riparille kannattaa mennä, koska saat uusia kavereita ja kokemuksia, siellä on paljon hauskanpitoa eikä sun tarvii silloin olla kotona." 

"Ripari oli mahtava kokemus ja pysyy aina mielessäni. Muistan kaiken hauskanpidon, oppikset, skabat ja isoset. Kuvailisin riparia kesän kohokohdaksi, hauskaksi ja rakkaaksi. Riparille kannattaa mennä kokemuksen, kavereiden, ilon ja oppimisen takia."

"Riparilla aina sattui ja tapahtui, mikä oli mahtavaa. Ripari oli mielenkiintoinen ja siellä oli hauskaa. Voit saada riparilla uusia ystäviä ja oppia uusia juttuja." 
 

Mitä ripari tarkoittaa?

Rippikoulu eli ripari on kokonaisuus, jonka aikana nuori pääsee pohtimaan elämää, itseään ja uskoa sekä tutustumaan kristinuskoon ja sen perinteisiin. Se on monelle ainutlaatuinen ja mieleenpainuva kokemus, jota muistellaan lämmöllä vielä vuosienkin päästä.

Ripari käydään yleensä sinä vuonna, kun nuori täyttää 15. Vaikka riparia kutsutaan myös kasteopetukseksi, mukaan ovat tervetulleita kaikki – olipa nuori kastettu tai ei, kirkon jäsen tai ei. Riparin aikana voi miettiä, haluaako tulla kastetuksi, konfirmoiduksi ja liittyä kirkkoon.

Riparin rakenne

Ripari kestää kokonaisuudessaan noin puoli vuotta ja koostuu kolmesta vaiheesta:

1. Alkujakso (”etkot”)

Ripari alkaa talvella tai keväällä järjestettävillä tapaamisilla, joissa nuori tutustuu seurakuntaan, sen työntekijöihin, isosiin sekä omaan ripariryhmään. Tapaamisia on muutamia ja ne kestävät yleensä muutaman tunnin. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi messuja, tutustumisiltoja ja infotilaisuuksia.

2. Intensiivijakso (leiri tai päiväripari)

Riparin ydin on noin viikon mittainen leiri tai päiväripari, jossa eletään tiivistä yhteisöelämää. Päivät täyttyvät opetuksesta, keskusteluista, hartauksista, peleistä ja yhdessäolosta. Leirit järjestetään usein leirikeskuksissa ja päiväriparit seurakunnan tiloissa. Leirielämä on monelle tärkeä ja mieleenpainuva osa riparia.

Intensiivijaksolla on tärkeää, että nuori pystyy toimimaan ryhmässä, sitoutuu yhteisiin sääntöihin ja huolehtii itsestään. Tarvittaessa nuoren yksilölliset tarpeet pyritään huomioimaan. Jos leirimuoto ei tunnu sopivalta, vaihtoehtona voi olla esimerkiksi päiväripari tai erityisen tuen ripari.

3. Konfirmaatio

Ripari huipentuu konfirmaatiojuhlaan kirkossa. Konfirmaatiossa nuori saa Jumalan siunauksen ja oikeuden osallistua itsenäisesti ehtoolliselle, toimia kummina, mennä kirkossa naimisiin sekä äänestää kirkollisissa vaaleissa. Konfirmaatioon voi kutsua mukaan perheen, kummit ja ystävät. Ennen juhlaa otetaan usein ryhmä- ja henkilökuvat.

 

Ohjaajat ja isoset

Riparia ohjaavat seurakunnan työntekijät, kuten papit, nuorisotyönohjaajat, kanttorit, diakoniatyöntekijät ja joissain seurakunnissa kesätyöntekijät. Mukana on myös isosia eli koulutettuja nuoria, jotka toimivat vertaistukena ja ovat tärkeä osa riparin yhteishenkeä.

Monia tapoja osallistua

Riparin voi käydä eri tavoilla: perinteisenä leirinä, cityriparina, päiväriparina tai erityisen tuen ryhmässä. Kaikissa muodoissa keskeistä on yhteisöllisyys, avoin pohdinta ja mahdollisuus kasvaa ja kehittyä.

// ]]>