Ruskeasannan hautausmaalla selvitettiin arvokkaita hautoja

Tavoitteena oli inventoida sukujen hallussa olevia arvokkaita muistomerkkejä, vantaalaista henkilöhistoriaa ja ajan kerroksellisuutta vähemmän tunnetulla vantaalaisella hautausmaalla.

– Hautausmaat ovat tärkeitä historian säilyttäjiä ja kotipaikkatietouden merkkejä. Yksityisten ihmisten omaistensa haudoille pystyttämät muistomerkit ovat lähiyhteisönsä omaa historiaa ja menneisyyttä. Samalla ne kuvastavat ajankohtansa yleisiä käsityksiä muistamisen tavoista, sanoo Vantaan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Minna Aho.

Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen selvityksen suoritti projektitutkija, FM Heli Haavisto. Hän kävi läpi koko hautausmaan. Inventoinnissa valokuvattiin ja kirjattiin lyhyet muistiinpanot yhteensä 280 haudasta. Näistä noin 50 hautaa nousi erityisen arvokkaiksi. Inventointi tehtiin Museoviraston ja Kirkkohallituksen laatimaan ohjeistukseen perusteella.

1800-luvun muistomerkkejä jäljellä enää kymmenkunta

Ruskeasannan hautausmaa perustettiin 1887. Vanhin jäljellä oleva hauta on suutari Gustaf A. Frimanin hauta vuodelta 1889. 1890-luvun muistomerkkejä on jäljellä kymmenkunta, ja ne ovat jo ikänsä puolesta merkityksellinen osa hautausmaan historiaa.

Vantaan seurakuntayhtymän tavoitteena on säilyttää hautamuistomerkkejä kaikilta aikakausilta. Muita säilyttämiskriteereitä ovat mm. hautamuistomerkin taiteellinen arvo tai haudatun henkilön tunnettuus. Kulttuurihistoriallisia arvoja ovat ikä, muistomerkkityyppi, ammatti- tai muu nimike, muistolause, valmistajatieto, symbolit, hauta-alueen kokonaisuus, sijainti tai hauta-aluetta ympäröivä aita.

Ruskeasannalla ei ole juurikaan valtakunnallisesti tai paikallisesti tunnettujen merkkihenkilöiden hautoja, sillä monet paikalliset tunnetut henkilöt on haudattu Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.

Ruskeasannan hautausmaan kiinnostavimmaksi haudaksi inventoinnin tehnyt Heli Haavisto nimeää vuodelta 1900 olevan Dahlforsin viilatehtaan omistajan vaimon Hilda Wahlbergin ja kolmen hänen lapsensa haudan.

– Siinä on hieno korkea rautainen muistomerkki ja haudan ympärillä koristeellinen valurauta-aita, Haavisto kertoo.

Valurautainen aita oli aikanaan erittäin arvokas hankinta. Ruskeasannalla on vain yksi rauta-aidalla ympäröity hauta ja toinen ketjuaidalla rajattu.

Varallisuuserojen suuruudesta kertoo hautamuistomerkkien kirjon toisesta päästä oleva vaatimaton puinen Maria Forsströmin hautalauta vuodelta 1902. Laudassa on ruotsinkielinen muistolause, jonka teksti suomeksi käännettynä on: ”Maan rauhattomuus väistyy, sen rauhan tieltä, joka pysyy. Hauta kaiken sovittaa, taivas kaiken selittää.” Tällaiset puiset, päästä veistetyt hautalaudat olivat puisten ristien ohella aikanaan yleinen muistomerkki, mutta nykyisin nämä köyhien muistomerkit ovat hävinneet hautausmailta. Muistomerkki on koko Suomen mittakaavassa harvinainen.

Kuvassa puinen hautalauta. Kuva: Heli Haavisto

Inventointi jatkuu ensi vuonna Helsingin pitäjän hautausmaalla

Ruskeasannan hautausmaalla inventoitiin vuonna 2019 hautoja, jotka olivat hallinta-ajan päättymisen tai hoitamattomuuskuulutuksen myötä palautuneet Vantaan seurakuntayhtymälle. Nyt tehty sukujen hallussa olevien hautojen inventointi täydentää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden hautojen määrää huomattavasti ja siten nostaa Ruskeasannan hautausmaan arvoa vantaalaisen paikallishistorian kulttuuriperintönä.

Helsingin pitäjän hautausmaalla on tarkoitus tehdä inventointi ensi vuonna.