Vantaan seurakuntayhtymä ja Helsingin seurakuntayhtymä valittivat Vantaan yleiskaavaehdotuksesta

Vantaan seurakuntayhtymä omistaa Vantaan kaupungin alueella maata Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Valitus koskee Vantaan kaupunginvaltuuston hyväksymää yleiskaavaehdotusta 2020, ja siinä erityisesti Räckhalsin kantatilan maa-alueita, joka on merkittävä osa Asolan ja Rekolan sekä Leinelän ja Hiekkaharjun alueista.  

Valituksessa kiinnitetään huomiota maanomistajien muun muassa yhdenvertaiseen kohteluun. Seurakuntien maita tulisi voida käyttää sekä asuntorakentamiseen kaupunkikuvan tiivistämiseksi että virkistysalueiksi siten, että virkistysalueiden määrä ei painotu kohtuuttomasti seurakuntien maa-alueissa. Seurakuntien näkemyksen mukaan kaavaluonnoksen rakentamisoikeutta kavennettiin merkittävästi kaavaehdotuksessa etenkin seurakuntien omistaman Räckhalsin kantatilan alueelta.  

Virkistysalueet ja asuinrakentaminen oltava tasapainossa ja yhdenvertaista kaikille maanomistajille 

Historiallisesti tarkasteltuna suuri osa maa-alueista esimerkiksi Räckhalsin tilan mailla, Rekolan ja Koivukylän alueiden virkistysalueista on seurakuntayhtymien nykyistä tai entistä omistusta. Maa-alueiden käyttö kaupunkilaisten virkistystarkoituksiin on yksi tärkeä maaomaisuuden käyttötapa. Kaupungin asukasluvun ja asuntojen tarpeen kasvaessa ei voida kuitenkaan edellyttää, että seurakuntayhtymien maaomaisuudesta jäisi valtaosa virkistysalueeksi. 

Valituksen perusteella yleiskaava 2020 on maanomistajalle kohtuuton, koska kiinteistön Räckhals pohjoisen palstan noin 200 hehtaarin alasta korkeintaan noin viidesosa on osoitettu asuinrakentamiseen. Asuinrakentamista tulisi sallia erityisesti radan varteen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle tehokkaasti ja tiiviisti. 

Maakuntakaavan tulisi ohjata kaavoitusta ja alueiden käyttöä tulisi suunnitella yhdessä maanomistajien kanssa 

Seurakuntien omistamilta mailta asuinrakentamista on kavennettu myös sellaiselta alueelta, joka maakuntakaavassa on merkitty tehokkaan rakentamisen alueeksi ja joka sijaitsee hyvien julkisten kulkuyhteyksien ääressä. Yksi keskeinen valitusperuste oli rakennusoikeuden vähäisyys ja kaventaminen Hiekkaharjun aseman läheisyydessä. Rakentamista halutaan ohjata hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen, mikä osaltaan edistää kestävää kehitystä.  

Lisäksi kaupungin ja seurakuntien kesken on tehty aikanaan aiesopimus maa-alueiden käytöstä. Sopimalla tiettyjen alueiden luovuttamisesta virkistys- tai muuhun yleistä etua palvelevaan käyttöön, seurakunnat ovat perustellusti saaneet käsityksen, että muut alueet ovat myöhemmin osoitettavissa tuottavaan käyttötarkoitukseen kuten asuntorakentamiseen.  

Valituksessa vaaditaan, että yleiskaava 2020 on kumottava siltä osin, kun kiinteistölle Räckhals ei ole osoitettu kohtuullista rakentamismahdollisuutta. Valituksen laajuus määräytyi seurakuntien maaomistuksen mukaan.  

Kysymyksiä ja vastauksia kaavavalitukseen liittyen

Miksi kaavavalitus kohdistui myös Elmon urheilupuiston alueeseen?  

Elmon urheilupuistohanke nähdään seurakunnissa tärkeänä kaupunkilaisten virkistysalueena. Kaavavalituksen laajuus määräytyi Räckhalsin tilan laajuuden mukaisesti, johon Elmokin kuuluu. Yleiskaavasta tehty valitus ei estä urheilutoimintojen rakentamista alueelle. Rakentamisoikeutta halutaan hyvien julkisten kulkuyhteyksien varteen ja samalla Elmoa halutaan kehittää virkistysalueena. 

Miksi seurakunnat haluavat rakentaa golfkentälle?  

Kun seurakunnat ovat aikanaan vuokranneet 17 hehtaarin alueen golf-yhtiölle, niin jo silloin on sovittu, että alue on väliaikaisesti golf-käytössä ja alue tullaan myöhemmin käyttämään asuinrakentamiseen. Tämä asia ilmenee seurakuntien ja golf-yhtiön vuokrasopimuksesta sekä kaupungin ja seurakuntien aiesopimuksesta. Lisäksi kyseinen alue on maakuntakaavassa merkitty tehokkaan asuinrakentamisen alueeksi ja että Hiekkaharjun hyvien julkisten yhteyksien takia alue soveltuu erinomaisesti asuinrakentamiseen.  

Miksi seurakunnat tarvitsevat tuottoja maaomistuksista - eikö toiminta rahoiteta kirkollisveroilla ja valtion rahoituksella? 

Vantaan seurakuntayhtymän toiminnan rahoituksesta noin neljäsosa tulee pääomatuloista. Pidemmän ajan kehityssuunta on ollut, että kirkollisverotulot ovat laskeneet. Seurakunnat kykenevät sitä paremmin palvelemaan seurakuntalaisia sekä auttamaan apua tarvitsevia mitä parempi taloudellinen tilanne sillä on. Lisäksi tavoitteena on pitää kirkollisveroprosentti nykyisellä tasolla. Se edellyttää ulkopuolisten tulojen kasvattamista, jos toiminta ja auttaminen halutaan pitää nykyisellä tasolla.  

Miten seurakunnat tukevat luontoarvoja Vantaalla ja muualla?  

Seurakunnat kantavat huolta luomakunnasta ja luontoarvoista. Vantaan seurakunnat omistaa 279,7 hehtaaria metsää. Metsiä hoidetaan vastuullisesti virkistyskäyttöä varten. Luontoarvoiltaan arvokkaimpia alueita on suojeltu. Hiilitaselaskelman mukaan Vantaan seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia lähes kaksi kertaa enemmän kuin on Suomen keskiarvo. Valituksessa kyse on siitä, että viher- ja virkistysalueita ei kohdenneta kohtuuttomasti yhden kiinteistön alueelle. Yksi keskeinen valitusperuste oli rakennusoikeuden vähäisyys ja kaventaminen Hiekkaharjun aseman läheisyydessä. Rakentamista halutaan ohjata hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen, mikä osaltaan edistää kestävää kehitystä.  

Lue lisää Ympäristö - Vantaan seurakunnatLinkki avautuu uudessa välilehdessä