Uutislistaukseen

Tikkurilan kirkon julkisivu sekä henkilökuvissa Monica Cleve ja Kristian Willis. Tikkurilan uudessa kirkossa toimii myös Vantaan ruotsinkielinen seurakunta. Sen kirkkoherraksi ovat ehdolla papit Monica Cleve ja Kristian Willis.

Kaksi hakee Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherraksi

19.3.2021 14.45

Ehdokkaat ovat Monica Cleve ja Kristian Willis. Cleve toimii pappina Raaseporissa, Willis Helsingissä.

Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan avoinna olleeseen kirkkoherranvirkaan tuli kaksi hakemusta. Toinen hakijoista on Raaseporin ruotsinkielisen seurakunnan (Ekenäsnejdens svenska församling) seurakunnan kappalainen Monica Cleve ja toinen Helsingin seurakuntien englanninkielisen työn pappi Kristian Willis.

Jompikumpi heistä seuraa tehtävässä kirkkoherra Martin Fageruddia, joka jää kesäkuun lopussa eläkkeelle. Valinnan tekee seurakuntaneuvosto 13. huhtikuuta. Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa on noin 4 200 seurakuntalaista ja yhdeksän työntekijää.

 

Kirkko ja kaupunki pyysi ehdokkaita kertomaan taustastaan ja vastaamaan kolmeen kysymykseen. Ehdokkaat esitellään aakkosjärjestyksessä. Heiltä kysyttiin seuraavaa:

  1. Mitkä ovat ruotsinkielisen seurakunnan suurimmat haasteet monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa kaupungissa?
  2. Kirkon jäsenmäärä on vähentynyt, vaikka ruotsinkielinen väestö on hieman suomenkielisiä uskollisempaa kirkolle. Onko tulevaisuus väistämättä se, että seurakunta pienenee vai voidaanko asialle tehdä jotain?
  3. Mikä kristinuskon sanomassa voisi kiinnostaa vantaalaisnuorta?

Monica Cleve on paitsi teologi, myös sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoitaja ja toiminut vanhainkodin ylihoitajana. Tätä ennen hän on asunut Kairossa ja toiminut siellä kehitysyhteistyöprojekteissa ja suurlähetystössä projektisihteerinä. Pappina hän on ollut Tammisaaressa ja Siuntiossa, jossa hän hoiti kirkkoherran sijaisuutta.

1. Ensimmäinen, ja seurakuntalaisten kannalta tärkein asia on, että ihmisiä palvellaan heidän omalla äidinkielellään eli ruotsiksi. On tärkeää, että jumalanpalveluksissa, sielunhoidossa ja diakoniassa tulee kohdatuksi kielellä, johon liittyy myös tunne-elämä. Seurakunta on suomenruotsalaisille myös kulttuurisesti tärkeä ja Vantaahan oli aikoinaan vahvasti ruotsinkielinen. Monikulttuurisuus on minulle arkea ja uskontodialogia käyn lähes joka päivä. Puhun arabiaa, josta on tässä hyötyä.

2. Pappina ja mahdollisesti kirkkoherrana on tärkeää pystyä kertomaan selkeästi, minkälainen yhteisö seurakunta on. Vaikka tässä on menty monta vuotta alaspäin, uskon, että jatkuvuutta on. Seurakunnan täytyy olla paikka, jossa on tarjolla niin hengellistä kuin konkreettista leipää eli diakonialla on iso merkitys. Läsnäolo verkossa on erittäin tärkeää, sillä siellä monet ihmiset nykyisin ovat.

3. En ole vielä keskustellut vantaalaisnuorten kanssa eli ensinnäkin täytyy kuunnella heitä. Tulevaisuus, tulevaisuuden toivo on tärkeää. Kristinuskon vahva sanoma on sellainen, että se tukee nuoren kasvua. Kyse on siitä, että jokainen tulisi nähdyksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on.

Kristian Willis on syntynyt maahanmuuttajaperheeseen. Hänen isänsä on englantilainen, äiti tanskalainen. Vanhemmat tutustuivat Suomessa. Hän on kasvanut Luvialla suomenkielisellä maaseudulla. Papiksi hän opiskeli ruotsiksi Åbo Akademissa. Hän on aiemmin ollut pappina Karjaa-Pohjan ruotsinkielisessä seurakunnassa (Karis-Pojo svenska församling).

1. Itse en haluaisi, kun puhutaan kansainvälisistä asioista, käyttää sanaa haaste, vaan mahdollisuus. Kasvava maahanmuuttajaväestö on resurssi, johon ruotsinkielinen seurakunta voi hanakasti tarttua. Maahanmuuttajissa on paljon kristittyjä, jotka etsivät hengellistä kotia. Ensisijaisesti tietenkin olemme olemassa sitä varten, että palvelemme ruotsinkielisiä vantaalaisia. Tikkurilan uusi kirkko tarjoaa hienoja mahdollisuuksia, pidetään pitää yksi jalka perinteessä, toinen tulevaisuudessa.

2. Täytyy rehellisesti kysyä, mikä on mennyt pieleen, mikseivät ihmiset koe, että kirkko on heitä varten. Pitää saada seurakuntalaiset ottamaan seurakunta omakseen, he pystyvät kantamaan vastuuta monista asioista. Tässä voi ottaa mallia maailmalta ja miksei suomalaisista vapaista suunnista. Vaikka kirkko on tulevaisuudessa köyhempi taloudellisesti, sen ei tarvitse olla sitä hengellisesti.

3. Tikkurilan kirkon taide kertoo siitä, mistä uskossa on kyse. Risti kuvaa uskoa, tiilet toivoa, kastepuu rakkautta ja lasiteos ikuisuutta. Raamatun mukaan Jeesus on elänyt samanlaista elämää kuin me kipuineen ja kysymyksineen. Kertoisin, että Hän tietää, miltä meistä tuntuu ja osaa auttaa.

Teksti: Pauli Juusela
Kuvat: MARIANNA SIITONEN, VILLE LINDFORS JA ANTTI VILJANEN

Juttu on julkaistu alun perin Kirkko ja kaupunki -lehdessä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä