Uutislistaukseen

Yhteisöruokailuun osallistuja ottamassa annosta tarjottimelle.

Kyselytutkimus: Vantaan yhteisöruokailut vähentävät yksinäisyyttä ja lisäävät yhdenvertaisuuden kokemusta

2.10.2020 12.30 Kuvassa: Tia kävi yhteisöruokailussa syömässä keittolounaan. Ruokailun osallistujat arvioivat kyselytutkimuksessa ruoan maukkaaksi ja toiminnan sellaiseksi, jota seurakunnan kuuluukin tehdä.

Leipäjonoista ja kassijakeluista on siirrytty kohti yhteisöllisyyttä.

Koronan vuoksi ruokailut laitettiin tauolle. Nyt muun muassa Hämeenkylässä lounaat on taas aloitettu.

Kun korona-aika alkoi, Vantaalla toimivat yhteisöruokailut jäivät tauolle. Palvelusesimies Hanna Kuisman mukaan Yhteisen pöydän verkoston 80 paikasta 50 on tällä hetkellä auki. Osa jakaa vain ruokakasseja, osa järjestää myös pienimuotoisia ruokailuja.

Yksi toiminnassa olevista yhteisöruokailuista on Hämeenkylän seurakunnan yhteisen pöydän lounas. Ruokailuista vastaava pappi Matti Hyry kertoo, että lounaita on nyt järjestetty kolme kertaa, ja näyttää siltä, että ne voivat jatkua, elleivät koronaohjeet kiristy. Ajantasainen tieto kannattaa aina tarkistaa seurakunnan verkkosivuilta.

– Kun seurakunnan kokoava toiminta alkoi uudelleen, väkimäärä tippui noin puoleen verrattuna aikaan ennen koronaa. Niin arvioimme käyvän myös ruokailussa. Kävijöitä on ollut noin 90–100, kun aiemmin päästiin keskimäärin kahteensataan kävijään, Hyry sanoo.

Lounaille toivotaan eri elämäntilanteessa olevia

Hämeenkylässä toimitaan koronaohjeiden mukaan. Kello 11 alkavaan ruokailuun päästetään ihmisiä kolmessa erässä. Tuolit ja pöydät on järjestetty turvaetäisyyksillä. Ruokaa jakavilla vapaaehtoisilla ja työntekijöillä on kasvomaskit. Osallistujille niitä suositellaan. Osa kävijöistä hakee vain ruokakassin, osa jää vielä ehtoolliselle.

Hämeenkylän ruokailussa ajatuksena on Matti Hyryn mukaan alusta alkaen ollut, että kohderyhmää ei rajata. Lounaista on nimenomaan haluttu tehdä yhteinen kohtaamispaikka erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Eläkeläiset, seurakunnan vapaaehtoiset ja aamupäivän perhekerhojen kävijät sopivat samaan ruokailuun.

– Ruokailu ja ruoka-avun tarve pitää nähdä laajassa merkityksessä. Kyse ei ole pelkästään taloudellisiin resursseihin liittyvän puutteen korjaamisesta. Täällä tarjotaan apua myös yksinäisyyteen. Ikäihmiset kaipaavat yhteisöllisiä kokemuksia samoin kuin pienten lasten kanssa kotona olevat äidit, Hyry kertoo.

 

Hämeenkylän yhteisöruokailussa käy myös äitejä lapsineen.

Hämeenkylän yhteisöruokailussa käy myös äitejä lapsineen.

 

Kantar TNS kysyi Hämeenkylän kirkon ruokailijoiden näkemyksiä ruokailujen merkityksestä maaliskuussa, juuri ennen koronakriisin alkamista. Tutkimukseen haastateltiin 101 henkilöä. Tutkimuksen mukaan hävikkiruokaa hyödyntävä yhteisöruokailu tukee osallistujien hyvinvointia monin tavoin.

Vastaajista 88 prosenttia arvioi, että osallistuminen ruokailuun on itselle tärkeää. Lähes kolme neljästä piti ruokailua yhtenä viikkonsa kohokohdista. Yli puolet arvioi, että ruokailu on tuonut elämään jatkuvuuden ja turvallisuuden tunnetta.

Myös arviot Yhteisen pöydän ruokailun vaikutuksista ihmissuhteisiin ovat erittäin positiivisia. 84 prosenttia vastaajista on kokenut yhteisöruokailuissa itsensä yhdenvertaisiksi muiden kanssa. Ruokailut ovat lisänneet myös luottamusta seurakuntaan. Uusia ystäviä ilmoittaa saaneensa lähes kolme neljästä.

Vastanneista 40 prosenttia kertoi, että voisi jatkossa toimia vapaaehtoisena ruokailun järjestämisessä. Lähes kolmannes ruokailijoista arvioi, että Yhteisen pöydän ruokailussa käyminen on vähentänyt omalla kohdalla muun avun tarvetta.

 

Tarja Uronen työn touhussa yhteisöruokailun keittiössä.

Tarja Uronen työn touhussa yhteisöruokailun keittiössä.

 

Kaksi kolmesta arvioi, että aterioille osallistuminen on johtanut ruokahävikin vähentymiseen omassa elämässä. 70 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että osallistuminen ruokailuihin on lisännyt omaa vastuullisuutta muista ihmisistä. 77 prosenttia koki osallistumisellaan vaikuttavansa ilmastomuutoksen hillitsemiseen.

Lähes kaikki vastanneet eli 92 prosenttia pitivät palvelua ruokailussa ystävällisenä. Myös ruoka arvioidaan maukkaaksi, tätä mieltä on peräti 96 prosenttia vastanneista. Lähes kaikki, 85 prosenttia, olivat sitä mieltä, että yhteisöruokailu on juuri sellaista työtä, jota kirkon pitää tehdä myös tulevaisuudessa.

Teksti: Pauli Juusela
Kuvat: Marianna Siitonen

Juttu on julkaistu alun perin Kirkko ja kaupunki -lehdessä