Uutislistaukseen

Rekolanmetsää kuvattuna Kulomäen täyttömäeltä.

Vantaan seurakunnat hoitaa metsiään vastuullisesti

29.5.2020 13.16 Rekolanmetsää kuvattuna Kulomäen täyttömäeltä. Kuva: Antero Harju.

Seurakuntien metsiä hoidetaan virkistyskäyttöä varten.

Vantaan seurakunnat omistaa 279,7 hehtaaria metsää. Vantaan alueella Vantaan ja Helsingin seurakuntien yhteisomistuksessa on Rekolanmetsä (Räckhals, 175 ha) ja Tuusulanväylän ympäristöön sijoittuva Kyrkoherdebolet (22 ha). Lisäksi Vantaan seurakunnilla on omaa metsää Nurmijärvellä Holmassa Heikkilän tilalla (46 ha) ja Asikkalassa Tontunniemessä (37 ha).

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan 28.4.2020 metsäsuunnitelman vuosille 2019–2029. Suunnitelman on laatinut Innofor Finland Oy.

Seurakuntien metsiä hoidetaan virkistyskäyttöä varten

Vantaan seurakuntien metsiä hoidetaan virkistyskäyttöä varten. Metsissä tehtävien hoitotyöt ovat harvennuksia. Niiden tavoitteena on välttää metsän kehittyminen siten, että pienet puut alkavat kuolla ja metsä yksipuolistua. Metsistä poistetaan puita, jotta metsä säilyisi terveempänä ja rakenne monipuolisempana.

Harvennushakkuut tehdään talvella, ei lintujen pesintäaikana eikä kesäaikana. Avohakkuita ei Vantaan seurakuntien metsissä tehdä ollenkaan. Vuosien 2020–2024 merkittävin hoitokohde on Rekolanmetsä, jossa tehdään nuoren metsän kunnostusta, pienpuuston hoitoa, taimikon varhaisperkausta ja taimikonharvennusta.

Vantaan seurakuntien metsillä on PEFC-sertifiointi. PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa.

Osa metsistä on suojeltu

Vantaan ja Helsingin seurakunnat ovat rauhoittaneet Vantaalla Kylmäojan korven luonnonsuojelualueeseen rajoittuvan korven (13,2 hehtaaria). Myös Asikkalan Tontunniemessä sijaitseva tuore lehto (3 ha) on suojeltu. Luonnontilaisella alueella kasvaa yhteensä noin sata runkomaista metsälehmusta ja yli 90 vaahteraa.

Nurmijärvellä Heikkilän tilalla puron varren lehtomainen kangasmetsä (4,8 ha) kuuluu Metso-suojeluohjelmaan. Metso on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma, jossa maanomistajat suojelevat metsiään vapaaehtoisesti ja saavat siitä korvauksen.

Metsät toimivat merkittävänä hiilinieluna

Metsänhoitosuunnitelman laatimisen ohessa Innofor teki myös hiilitaselaskelman Vantaan seurakuntien metsistä. Innoforin mukaan seurakuntien metsät ovat merkittävä hiilinielu.

Hiilitaselaskennassa selvitetään hiilen päästöt ja luontoon varastoitunut hiili eli hiilinielu. Laskenta huomioi puuston kasvun, maan hiilivaraston, käsittelyiden vaikutukset ja puun käytön korvausvaikutuksineen. Hiilivarasto ja puiden kaato lasketaan hiilidioksidipäästönä. Metsät sitovat hiilidioksidia keskimäärin reilun 12 t/ha vuosittain. 

Laskelman mukaan Vantaan seurakuntien metsät sitovat hiilidioksidia lähes kaksi kertaa enemmän kuin on Suomen keskiarvo. Hyvä kasvu parantaa metsiin sitoutuneen hiilen määrää.

Lue lisää hiilitaselaskelmasta Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelista

Vantaan seurakunnat hakee jatkoa ympäristödiplomille

Vantaan seurakunnat hakee uutta ympäristödiplomia vuosille 2020–2025. Ympäristödiplomi on kirkkoa varten räätälöity sertifiointijärjestelmä, joka auttaa seurakuntia täyttämään vastuutaan luomakunnasta ja tarjoaa mittareita ympäristötyön seurantaan. Ympäristödiplomi myös kertoo ympäristöasioiden merkityksellisyydestä seurakuntien työssä. Vantaan seurakuntayhtymällä on ollut ympäristödiplomi vuodesta 2007 lähtien.

Kristillisen käsityksen mukaan ihmisen tehtävä on viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Kirkko on myös laatinut ilmasto-ohjelman, joka antaa teologisia lähtökohtia ja käytännön suosituksia ilmastotalkoisiin. Ilmasto-ohjelman keskeisiä lähtökohtia ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus.

Tutustu Vantaan seurakuntien ympäristöasioihin ja metsiin