Moni pari havahtuu, kun pienistä asioista alkaa tulla suhteettoman suuria

28.8.2019 10.02

Grafiikka: Perheneuvonnan asiakkaista 44 % on kahden lapsen perheitä, 31 % yhden lapsen perheitä, 18 % perh... Perheneuvonnan asiakkaista 44 % on kahden lapsen perheitä, 31 % yhden lapsen perheitä, 18 % perheitä, joissa on 3 lasta tai enemmän, lapsettomia 7 %.

Perheneuvontaan tullaan usein vuorovaikutusongelmien vuoksi. 
Myös uhkaava ero ja uskottomuus ovat yleisiä syitä hakea apua. Jono Vantaan seurakuntien perheneuvontaan on noin kaksi kuukautta.

 

Perheneuvonta on kirkon toimintaa, joka kohtaa erityisesti työikäisiä. Kysyntää on enemmän kuin resursseja. Tällä hetkellä perheneuvontaan on Vantaalla kahden kuukauden jono.

– Toki, jos tulee peruutuksia, pyrimme ottamaan akuutissa kriisissä olevia vastaan nopeasti. Kaksi kuukautta on pitkä aika, joten ohjaamme tarvittaessa avun tarvitsijoita yksityisille tai Suomen valkonauhaliiton neuvojille Helsinkiin, kertoo Juhani Koskelin, joka on Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen johtava perheneuvoja.

Tämänhetkinen jono kertoo sekä suuresta kysynnästä että seurakuntien säästöistä. Yksi viidestä perheneuvojan virasta on täyttämättä. Toiveissa on, että se täytettäisiin ensi vuonna.

Vantaan perheasiain neuvottelukeskuksella oli viime vuonna 767 eri asiakasta. Naisia oli hieman miehiä enemmän. Nykyään miehet ottavat aiempaa useammin yhteyttä perheneuvontaan.

Asiakkaista lähes kaksi kolmesta on avioliitossa, avoliitossa on viidennes. Lähes kaikki ovat heteropareja, vaikka samaa sukupuolta olevia pareja autetaan parisuhdeongelmissa siinä missä muitakin.

– Tyypillisessä asiakasperheessä on lapsia, lapsettomia oli viime vuonna vain seitsemän prosenttia. Asiakkaiden enemmistö on parhaassa työiässä, 30–49-vuotiaita, Juhani Koskelin sanoo.

Usein löytyy tie eteenpäin

Kirkon perheneuvonta alkoi jatkosodan jälkeen tarpeesta auttaa sodan aikana toisistaan etääntyneitä puolisoita. Vantaalla aloite perheasian neuvottelukeskuksen perustamisesta tehtiin 1963. Toiminnan aloittamiseen meni kuusi vuotta. Perheneuvonnan ensimmäinen asiakas otettiin vastaan 11.9.1969.

Kun toiminta alkoi, korostettiin 1960-luvun hengessä yhteiskunnallisia ilmiöitä parisuhde- ja perheongelmien taustalla. Niitä riittikin: perheisiin vaikuttivat sodan traumat, maaltamuutto ja elinkeinon vaihtuminen maataloudesta teollisuustöihin.

Neuvottelukeskuksen työntekijät kohtasivat asuntokurjuutta, pitkälle mennyttä alkoholismia, köyhyyttä ja perheväkivaltaa. Aluksi apua hakivat lähinnä naiset.

– Perheväkivaltaa, fyysistä tai henkistä on yhä. Sen vuoksi haetaan apua muutamassa prosentissa tapauksista. Myöhemmin vastaanotolla tulee esille vielä lisää tapauksia.

Yleisin yhteydenoton syy ovat vuorovaikutusongelmat. 36 prosenttia yhteydenotoista liittyi viime vuonna niihin.

– Usein pariskunta on havahtunut siihen, että he riitelevät niin, että mitättömistä ja pienistä asioista tulee suhteettoman suuria. Tai sitten toinen osapuoli haluaisi viettää enemmän aikaa yhdessä kuin toinen. Myös sellaista saattaa tapahtua, että tulkitaan toisen käytöstä väärin tai ajatellaan hänen olevan samaa mieltä kuin vuosia sitten.

Kun asioita ja niiden takana olevia tunteita käsitellään yhdessä vastaanotolla, moni pari kertoo, etteivät he ole koskaan jutelleet yhdessä näin. Usein he löytävät yhdessä tien eteenpäin.

Toiseksi eniten perheneuvontaan ollaan yhteydessä erotilanteessa. Näitä tapauksia on 15,5 prosenttia. 11,5 prosenttia avunhakijoista ottaa yhteyttä uskottomuuden vuoksi.

Anteeksiantamista ei pidä kiirehtiä

Uskottomuus on syvä kriisi ja tulee usein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Väestöliiton tutkimusten mukaan suhtautuminen uskottomuuteen on viime vuosina muuttunut jyrkemmäksi. Uskottomuuskaan ei välttämättä johda eroon, jos pari haluaa jatkaa ja toimii yhdessä jatkamisen puolesta.

– Nämä eivät ole helppoja tilanteita, sillä asiaan liittyy monenlaisia tunteita ja usein pienet lapset. Yksi, mitä ei kannata kiirehtiä, on anteeksiantaminen. Halu antaa anteeksi on eri asia kuin anteeksiantamiseen liittyvät tunteet. Niiden kanssa tarvitaan aikaa, Juhani Koskelin sanoo.

Koskelinin mukaan uhkaava ero liittyy usein parisuhteen kehitysvaiheisiin: kun toinen vielä elää symbioosivaihetta, toinen kaipaa jo 2–3 avioliittovuoden jälkeen enemmän omaa tilaa. Kolmas vaihe eli kumppanuusvaihe olisi vasta edessäpäin, jos sinne asti päätetään jatkaa.

– Tämä on vain yksi esimerkki erotilanteista.

Kaikesta tästä ja monenlaisista muistakin perheen ja parisuhteen ongelmista voi ja kannattaa tulla keskustelemaan perheneuvojien kanssa.

► Ajan Vantaan perheneuvontaan voi varata soittamalla ajanvarausnumeroon 09 830 6330. Lisätietoja Vantaan perheneuvonnasta täältä. 

► Perheasian neuvottelukeskuksen 50-vuotisjuhlamessu su 29.9. klo 12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. 

Teksti Pauli Juusela

Kuva Maija Saari

► Juttu julkaistu alunperin Kirkko ja kaupungissa

« Uutislistaukseen