Tavoitteena oli saada vuonna 2019 sisäilmaongelmien vuoksi suljettu kirkko jälleen terveelliseksi toimintaympäristöksi työntekijöille ja seurakuntalaisille ja uudistaa rakennus vastaamaan tämän päivän tarpeita ja tekniikkaa. 

Arkkitehtonisesti merkittävä, akateemikko Juha Leiviskän (1936–2023) suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1984. Valon kirkkonakin tunnetun rakennuksen arkkitehtuuri on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta rakentamisestaan asti. Rakennustekniikkansa ja rakennustapansa puolesta se on kuitenkin hyvä esimerkki 1980-luvun ongelmallisista ratkaisuista. 

Peruskorjauksen projektipäällikkö, rakennusarkkitehti Juha Paukkeri on perehtynyt huolellisesti Suomen moderneihin kirkkorakennuksiin. Hän edusti työmaalla rakennuttajaa eli Vantaan seurakuntayhtymää. 

Lisää korjattavaa paljastui koko työmaan ajan 

Myyrmäen kirkon peruskorjauksessa jouduttiin ratkaisemaan valtava määrä rakennusteknisiä kysymyksiä. Osa niistä oli sellaisia, jotka tulivat eteen vasta vanhoja rakenteita purettaessa, eikä niihin kaikkiin ollut osattu reagoida riittävissä määrin peruskorjauksen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Eteen nousseiden ongelmatilanteiden ratkaisu oli iso osa Juha Paukkerin työtä yhteistyössä pääurakoitsijan ja suunnittelijoiden kanssa. 

Esimerkiksi kirkkosalissa alttariseinällä sijaitseva erkkeri jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen, kun sen rakenteet osoittautuivat huonokuntoisiksi.  

Peruskorjauksen projektinjohtourakoitsijana toimi NCC. Työpäällikkö Olli Paijola NCC:ltä pitää Myyrmäen kirkon peruskorjaushanketta hyvänä esimerkkinä onnistuneesta yhteistyöstä tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken.  

– Hankkeessa onnistuttiin kirkastamaan sen tavoitteet osapuolille jo heti kehitysvaiheen alussa. Rakennuksen ainutlaatuinen ja korkeatasoinen, uniikki arkkitehtuuri oli korjausrakentajalle mielenkiintoinen mutta myös monella tapaa haastava kohde korjata, Paijola kertoo. 

Tavoitteena oli säilyttää arvokas arkkitehtuuri ja uudistaa rakennus 2020-luvulle 

Kirkon julkisivu ja toisen kerroksen julkiset tilat, kuten kirkkosali ja juhlasalit, on säilytetty mahdollisimman entisen kaltaisina. Sen sijaan esimerkiksi kirkon pohjakerroksessa sijaitsevia työntekijöiden tiloja ja asiakaspalvelutiloja uudistettiin isolla kädellä vastaamaan nykyajan tarpeita. 

1980-luvulla rakennettu Myyrmäen kirkko ei ollut esteetön, sillä sitä ei siihen aikaan vielä vaadittu samassa määrin kuin nykyään. Peruskorjauksessa huomioitiin esteettömyys siinä määrin kuin se oli mahdollista arkkitehtuuria kunnioittaen. Rakennukseen tuli mm. hissi kerrosten välille ja esteettömille kulkureiteille asennettiin oviautomatiikka. Kävijöitä palvelevat nyt selkeät opastetaulut kolmella kielellä ja pistekirjoituksella. 

Seuraava odotettavissa oleva korjausurakka Myyrmäen kirkossa on tulossa näillä näkymin 15–20 vuoden kuluttua. Tällöin toteutetaan julkisivumuurauksen uusinta. Ekologisista syistä tiiliä ei lähdetty vielä vaihtamaan nyt toteutetun peruskorjauksen yhteydessä, koska tiilillä oli vielä käyttöikää jäljellä. 

Ekologisuutta huomioitiin myös mm. kunnostamalla suuri osa vanhoista kalusteista, vaihtamalla Juha Leiviskän suunnittelemien lamppujen hehkulamput ledeihin ja parantamalla rakennuksen energiatehokkuutta. Myyrmäen kirkon talotekniikka on nyt tämän hetken huippua. 

Peruskorjauksessa pysyttiin 18 miljoonan euron raamissa monista ennakoitua suuremmista korjauksista huolimatta.