Elämän laulut -konsertti herättää klassikkorunouden uuteen kukoistukseen
Klassikkorunot saavat uuden elämän lauluina – Jussi Syrjäsen sävellykset saavat kantaesityksensä Korson kirkossa perjantaina 8.9.
”Älä elämää pelkää
älä sen kauneutta kiellä.
Suo sen tupaasi tulla
tai jos liettä ei sulla,
sitä vastaan käy tiellä,
älä käännä sille selkää.”
(Kaarlo Sarkia)
Syyskuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla kuullaan Korson kirkossa täysin uutta musiikkia. Korsolainen Jussi Syrjänen laulaa säveltämäänsä suomalaista klassikkorunoutta. Pianolla säestää teokset sovittanut musiikin maisteri Päivi Lumiaro.
”Parikymmentä vuotta sitten huomasin, että minähän pystyn kirjoittamaan melodioita runoihin”, Jussi Syrjänen muistelee.
”Sen jälkeen olen säveltänyt melodian noin neljäänkymmeneen runoon. Elämän laulut -konsertissa näistä kuullaan noin puolet.”
Suuri osa konsertin runoista on Eino Leinon kirjoittamia. Mukana on myös Aleksis Kiveä, Kaarlo Sarkiaa ja Aale Tynnin suosittu runo Kaarisilta. Yksi kansanlaulukin on saanut uuden sävelen konserttia varten. Lisäksi konsertissa kuullaan yksi saksalainen Göethen klassikoruno.
”Näissä runoissa elämää katsotaan monelta eri kantilta ja edetään tunnelmasta toiseen, niin kuin elämäkin etenee. Runoissa käydään muun muassa vuoropuhelua Jumalan kanssa ja käsitellään rakkauden kaarta. Mukana on myös kuolema, joka aina jollakin tavalla on elämässä läsnä, vähintään horisontissa. Runot välittävät sen, että kuolemalla on monet kasvot niin kuin elämälläkin. Kaikki elämän taistelut eivät mene marssimusiikin tahdissa, ja paljon on aihetta iloonkin”, Syrjänen kertoo.
Musiikki kuuluu kaikille ja tuo uuden kulman runouteen
Kangasalta kotoisin oleva ja Korsossa jo kahdeksan vuotta asunut Syrjänen ei välttämättä ole tyypillisin konserttimuusikko. Työuransa hän on nimittäin tehnyt oikeustieteen parissa ja on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi. Ennen Korsoa hän on ehtinyt asua Rovaniemellä, Saksassa ja Helsingissä.
”Laulaminen on aina ollut harrastukseni. Nuorena soitin klarinettia ja nyt olen kolme vuotta käynyt laulutunneilla klassista laulua opettelemassa”, Syrjänen kertoo musiikillisesta taustastaan.
”Runot alkoivat puhutella minua jo nuorena. Runous on upeaa taidetta, jolla luodaan tunnelmia ja runoissa on usein hienoja oivalluksia, jota saavat miettimään. Runot ovat myös kunnioitusta suomen kielelle. Voi vain ihastella taitoa, jolla runoilijat osaavat kieltä käyttää.”
Syrjänen uskoo, että sävelmä voi rikastuttaa runoa ja sen ilmaisua entisestään.
”Siis ikään kuin tehostaa runon sanomaa.”
Omaa perinnettä eläväksi
Laulujen laulaminen tai laulujen kuunteleminen voi myös tuoda helpotusta hankaliin elämäntilanteisiin tai ne voivat auttaa hankalien tunnetilojen työstämisessä. Runot puhuttelevat ja avaavat, sekä virittävät mielentiloja.
”Runojen laulaminen lienee vanhin runojen esittämisen muoto. Nykyaikana suomalaisen klassikkorunouden laulaminen on tärkeä asia, koska runojen lukeminen tai runon lausunta ei ole kovinkaan suosittua. Musiikki ja laulut sen sijaan ovat aina suuressa suosiossa ja musiikin avulla myös klassikkorunot tavoittavat paremmin myös nykykuulijan. Suomalaisen runouden mestarit eivät jouda hyllyihin pölyttymään. Runojen laulaminen ja laulujen kuuntelu on siis monella tapaa suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista”, Syrjänen sanoo.
Elämän laulut -konsertti Korson kirkossa perjantaina 8.9. klo 18.
25.8.2023 10.53