Seurakuntien empatia- ja tunnettuuskysely 2023: Seurakunnat koetaan aiempaa läheisemmiksi suurissa kaupungeissa

Tuoreen seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi kaupunkiseurakuntien alueella. Myös Vantaan seurakunnat koettiin läheisemmiksi ja henkilökohtaisemmiksi kuin aiemmin. Yleinen mielikuva Vantaan seurakunnista on pysynyt samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten: yhdeksällä kymmenestä mielikuva on joko myönteinen tai neutraali. Kuitenkin nuorissa miehissä on tapahtunut merkittävä muutos: myönteinen mielikuva on lähes kaksinkertaistunut 26:sta 47:ään prosenttiin.

Kysyttäessä, mitä tunnetta oma seurakuntasi tai lähin seurakuntasi sinussa herättää, vahvimmat tunteet olivat tyytyväisyys ja myötätunto. Yli kaksi kolmasosaa pitää Vantaan seurakuntia luotettavana, avoimena ja suvaitsevaisena.

Kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2023 kaikkiaan 15 kaupunkiseurakunnan alueella, ja siihen vastasi 7 356 suomalaista. Vastaava kysely on aiemmin toteutettu vuosina 2018 ja 2021.

Kaikilla 11 paikkakunnalla, joissa tuloksia voitiin verrata aiempaan kyselyyn, seurakuntien jäsenet kokivat seurakuntansa entistä henkilökohtaisemmaksi ja paria poikkeusta lukuun ottamatta myös rennommaksi, rohkeammaksi ja kokeilunhaluisemmaksi.

-Vaikka mielikuvien muutos ei useilla paikkakunnilla ollut erityisen voimakasta, kokonaiskuva muutoksesta on selkeä ja johdonmukainen, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä toteaa. 

Paikkakuntien välillä oli kuitenkin myös eroja. Selkeästi aiempaa läheisemmäksi kyselyyn vastanneet kokivat seurakuntansa Vantaalla ja Jyväskylässä.

Muista alueista poiketen Vantaan seurakunnat herättää selvästi vähemmän tunteita suuntaan tai toiseen, kuin muualla maassa. Erityisesti 35-44-vuotiaista lähes joka toinen vantaalainen kertoo, että kirkko ei herätä minkäänlaisia tunteita. Esimerkiksi Helsingissä huomionarvoista oli, että kirkko näyttää herättävän selvästi aiempaa enemmän tunteita – sekä positiivisia että negatiivisia.

Vantaalla kirkon jäsenyyden kokevat merkityksellisimmäksi 55-64-vuotiaat. Sen sijaan 18-24-vuotiaista naisista vain 6 % kertoo haluavansa pysyä kirkon jäsenenä koko elämänsä ajan, vastaava luku saman ikäisillä miehillä on 22 %.

Kirkko kohdataan uutisten kautta, hautausmailla ja sosiaalisessa mediassa

Vantaan seurakunnat ovat tulleet tutuiksi todennäköisimmin uutismedian ja hautausmailla käyntien myötä, mutta myös postitse lähetettävän joulukalenterin myötä: jopa 44 % kirkkoon kuuluvista vantaalaisista muistaa saaneensa seurakunnaltaan postissa joulukalenterin.

Toiseksi yleisin tapa olla tekemissä seurakuntien kanssa on vierailut hautausmailla. Vantaalaisista vastaajista 33 % ilmoitti käyneensä vuoden aikana hautausmaalla. Vantaalaisista vastaajista 21 % osallistuu seurakunnan toimintaan vähintään pari kertaa vuodessa. Lähes saman verran rukoilee vähintään kerran viikossa. 28 % vantaalaisista vastaajista rukoilee vähintään muutaman kerran kuukaudessa.

Noin joka kuudes (16 %) vastaajista ilmoitti kohdanneensa seurakunnat sosiaalisen median kautta. Kirkon jäsenistä näin ilmoitti joka viides (20 %) ja kirkkoon kuulumattomista noin joka kymmenes (12 %). Sosiaalisen median kautta kohtaaminen korostui varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 25-vuotiaista vastaajista neljäsosa (25 %) ilmoitti kohdanneensa seurakuntia sosiaalisessa mediassa.

Kirkon tarjoama apu ja tuki huomioidaan

Kyselyyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1–7 seurakuntien tekemien asioiden tärkeyttä ja toisaalta samoissa asioissa onnistumista.

Vastaukset olivat hyvin samanlaisia kuin kahden vuoden takaiseen kyselyyn osallistuneilla. Vastaajat pitävät tärkeinä, että kirkko pitää huolta vanhuksista ja vähäosaisista, tukee elämän kriiseissä sekä ylläpitää lasten ja nuorten toimintaa. Myös kirkkojen ja hautausmaiden hoitoa arvostetaan. Suurimmat erot tärkeyden ja seurakuntien työn onnistumisen välillä olivat juuri näissä kysymyksissä.

Vantaalaiset kokevat pyhänä hautausmaat, kirkot ja oman kodin

Kysyttäessä paikkoja tai tilanteita, jotka ovat sinulle pyhiä, esiin nousi se, että vantaalaiset vastaajat pitävät erityisesti kirkkotiloja ja hautausmaita pyhinä. Myös kirkolliset toimitukset kuten kaste, ristiäiset, häät ja hautajaiset koettiin pyhinä asioina, erityisesti esille nousi joulukirkko. Myös luonto, metsä, oma koti, perhe, sauna ja mökki nousivat esiin vantaalaisille pyhinä asioina. Tässä muutamia esimerkkejä vastauksista:
 

-Hautausmaalla käynti ja rauhoittuminen siellä, nainen 67.

-Laaja kysymys. Pyhyys on kaikessa läsnä, mies 61.

-Joulu läheisten kanssa, samoin juhannus. Pyhäinpäivänä äitini haudalla käyminen, nainen 56.

-Luonnollisesti kirkot ja hautausmaat. Pyhinä pidän omalla tavallani myös metsiä ja järviä, saaristoa ja meriä niiden kauneuden ja niiden tuoman mielenrauhan takia, mies 61.

-Jalkapallokenttä ja kirkko, mies 25.

-Kirkko, oma sauna, hautajaiset, mies 48.

-Jotkut juhlat kuten joulu ja pääsiäinen perheen kanssa, nainen 19.

-Kirkkosali, yleensä niissä on rauhoittava tunnelma, mies 25.

-Oman seurakunnan kirkko, metsä, luonto ylipäätään, nainen 78.

-Juhlapyhät, kummina toimiminen, nainen 28.

-Kirkot, luonto, hiljentyminen, jumalanpalvelukset, elämä, mies 31

Kyselyn toimeksiantajana olivat seurakunnat ja seurakuntayhtymät 15 paikkakunnalla (Espoo, Helsinki, Hämeenlinna-Vanaja, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Kaarina, Vaasa ja Vantaa).

Sähköisen kyselyn toteutti Norstat Oy 3.3.–11.4.2023, ja siihen vastasi 7 356 yli 18-vuotiasta suomalaista. Aineisto on painotettu alueittain iän ja sukupuolen mukaan aikuisväestöä vastaavaksi. Koko aineiston virhemarginaali on 1,1 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla.