Hautausten määrä lisääntyi Vantaalla vuonna 2022

Vantaan seurakuntien hautausmaille haudattiin 1058 vainajaa vuoden 2022 aikana. Kasvua vuodesta 2021 oli 159 hautausta.

Vuoden 2022 aikana kuoli 1772 vantaalaista. Näistä seurakuntien jäseniä oli 1245 (2021 1097).

Kuolleiden määrän kasvu Vantaalla on linjassa Tilastokeskuksen ennakkotietojen kanssa. Niiden mukaan kuolleisuus kasvoi merkittävästi vuonna 2022 valtakunnallisesti tarkasteltuna.

77 prosenttia Vantaan seurakuntien hautausmaiden hautauksista oli tuhkahautauksia. Niitä oli 817 kpl. Tuhkahautauksen muotoja ovat uurnahautaus ja hautaus joko sirottelualueelle, holvihautaan tai muistolehtoon.

Arkkuhautauksia oli 240. Vertailun vuoksi vuonna 2019 arkkuhautauksia oli 239 ja tuhkahautauksia 613.

Vantaan seurakuntayhtymällä on neljä hautausmaata: Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, Ruskeasannan hautausmaa, Hämeenkylän kirkon hautausmaa ja Korson kirkon hautausmaa. Vantaalla sijaitseva Honkanummen hautausmaa sen sijaan on Helsingin seurakuntien omistama hautausmaa eli sen luvut eivät ole tässä mukana.

Vantaan seurakuntien hautausmaista selvästi suosituin on Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa, jonne haudattiin 721 vainajaa vuonna 2022. Ruskeasannalle haudattiin 223, Hämeenkylään 72 ja Korsoon 40.

Hämeenkylän ja Korson kirkon hautausmailta voi valita tuhkahautasijan. Pitäjän ja Ruskeasannan hautausmailla on myös arkkuhautapaikkoja.

Tuhkan hautaaminen ilman yksilöllistä hautapaikkaa lisääntyy

Vantaan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Minna Aho kertoo, että Ruskeasannan hautausmaan suosio on lisääntynyt.

– Ruskeasannan sirottelualueen käyttö on kasvussa, sillä luontoon hautaaminen kiinnostaa.

Ruskeasannalla vainajan tuhka on mahdollista sirotella metsään.

24 prosenttia Vantaan seurakuntien hautausmaiden hautauksista on tuhkan hautauksia sirottelualueelle, muistolehtoon tai holvihautaan. Näissä hautaustavoissa vainajalla ei ole omaa hautapaikkaa eikä välttämättä omaa hautamuistomerkkiä vaan nimilaatta kiinnitetään yhteismuistelupaikkaan.

– Suuntauksena on, että omaiset muistelevat vainajaa muuallakin kuin hautausmaalla. Monelle riittää siten yhteinen muistelupaikka hautausmaalla. Tällöin ei omaisille tule myöskään velvoitetta hoitaa hautamuistomerkkiä ja hautaa, Aho sanoo.

Muissakin Pohjoismaissa hautausmaiden yhteismuistelualueiden käyttö on lisääntynyt. Myös tuhkahautausten osuus Pohjoismaissa on kasvussa.

Vuonna 2021 Ruotsissa tuhkausten osuus hautauksista oli 84,3 %, Ruotsissa krematoriota on 58, Tanskassa tuhkausten osuus hautauksista on 85,6 %, krematorioita Tanskassa on 20. Norjassa tuhkahautauksia oli 46,3 %, krematorioita Norjassa on 25. Suomessa krematorioita on 20 ja tuhkausten osuus oli 60,8 %. Uusin krematorio Rovaniemellä otetaan käyttöön helmikuun alussa 2023. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymillä on yhteinen krematorio Honkanummen hautausmaalla. Siellä tuhkataan suurin osa vantaalaisista tuhkahaudattavista vainajista.

Myös muualle kuin hautausmaille haudataan vainajia. Tuhkan sijoittamiseen on tällöin oltava alueen omistajan lupa. Lisäksi aluehallintovirastolta tarvitaan lupa hautausmaan ulkopuolelle hautaamiseen.

Uutena hautausmuotona Vantaan hautausmailla otettiin käyttöön holvihautaus vuonna 2022. Tässä hautaustavassa tuhka haudataan hautausmaalla olevaa yhteisholviin. Holvihaudat on rakennettu Hämeenkylän ja Korson kirkkojen hautausmaille. Näillä pienillä hautausmailla uurnahautapaikat alkoivat täyttyä. Holvihautojen ja sirottelualueen avulla Hämeenkylään ja Korsoon pystytään jatkamaan hautauksia arviolta 30 vuotta.

Suomessa aika vainajan kuolemasta hautaamiseen on pidempi kuin muissa Pohjoismaissa

Suomessa hautaustoimilain (457/2003) mukaan vainajan ruumis on haudattava tai tuhkattava ilman aiheetonta viivytystä. Laissa ei ole tarkempaa säädöstä, miten pitkä aika kuolemasta hautaamiseen tai tuhkaamiseen on hyväksyttävissä.

Suomessa aika kuolemasta hautaamiseen tai tuhkaamiseen on tilastojen mukaan usein yli neljä viikkoa.

Ruotsissa vainajan ruumis on lain mukaan tuhkattava tai haudattava niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kuukauden kuluttua kuolemasta. Norjassa hautauksen tai tuhkauksen on tapahduttava kymmenen työpäivän kuluessa. Tanskassa määräaika on kahdeksan päivää, erityisestä syystä sitä voi pidentää kahteen viikkoon. Monissa kulttuureissa hautaaminen tapahtuu kolmen päivän kuluessa kuolemasta ja hautajaisten vuoksi vainajan läheisten kaikki muut menot saavat väistyä.

Suomessakin muslimit, ortodoksit ja katoliset pyrkivät järjestämään hautajaiset nopeasti kuoleman jälkeen. Näissä uskonnollisissa yhdyskunnissa imaameja tai pappeja on myös tavallisesti nopealla varoitusajalla saatavilla toimittamaan hautajaiset.

Hautajaisten järjestämistä viivyttävät usein omaisten halu etsiä koko saattoväelle optimaalinen hautajaispäivä sekä rajallinen määrä hautajaisaikoja siunauskappeleissa ja kirkoissa.

Lauantai on suosituin hautajaispäivä, ja lauantaipäivien siunausajat ovat usein varattuja useamman viikon eteenpäin. Vantaan seurakunnissa hautajaisaikoja on tarjolla torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin. Torstaisin on lähes aina hyvin saatavana aikoja lyhyelläkin varoitusajalla ja myös perjantaille saa nopeammin järjestettyä hautajaiset. Torstaisin ja perjantaisin myös muistotilaisuuspaikkoja on paremmin saatavilla.

– Hautaaminen kahden, enintään kolmen viikon kuluessa hautausluvan saamisesta olisi ideaali myös vainajan kunnioittamisen näkökulmasta, sanoo Minna Aho.

Pidentynyt aika vainajan kuolemasta hautaamiseen asettaa myös vainajien säilytystilojen kapasiteetin koetukselle.

Vantaan seurakuntien johtava sairaalapappi Satu-Elina Ansas kertoo, että hautajaisiin liittyvät käytännön järjestelyt auttavat osaltaan surevia pysymään kiinni elämässä ja tekemisessä.

– Kuolinpäivän ja hautajaisten välissä on hyvä olla jonkin verran aikaa, koska silloin omaiset voivat olla paremmin tunteineen läsnä hautajaisissa. On tärkeää huolehtia, että ei tule kiireen tuntua. Liian pitkälle hautajaisia ei kannata myöskään siirtää, koska ajanjakso kuoleman ja hautajaisten välissä voi olla hyvin intensiivinen ja voimia kuluttava.

Ansas on huomannut kehityskulun, että hautajaisia järjestetään yhä pienemmissä piireissä, vain lähimpien kesken.

– Tällöin voi tuntua erityisen tärkeältä, että löytyisi kaikille kutsutuille sopiva ajankohta. Tämä voi taas tarkoittaa joskus myös joustamista niin ajankohdan kuin paikan suhteen. Sopivan ajan löytäminen sujuu parhaiten hyvällä yhteistyöllä seurakunnan ja omaisten välillä, Ansas sanoo.

Lisätietoa Vantaan seurakuntien hautausmaista