Vantaan nuorisotyöntekijät: Älä kävele ohi

Erityisnuorisotyönohjaajan sijainen Mira Miikki Rekolan seurakunnasta on työskennellyt pitkään Vantaan Havukosken koululla. Hänen mukaansa väkivalta ja kiusaaminen ovat valitettavasti lisääntyneet myös Vantaalla.

– Käymme seurakunnasta viikoittain yläkouluilla, ja nuoret tulevat kertomaan meille kiusaamis- ja väkivaltatilanteista, Miikki kertoo. Miikin työkaveri, nuorisotyönohjaaja Maarit ”Mipa” Kettunen kertoo, että aikuisen on joskus haasteellista tunnistaa, onko kyse harmittomasta kaveripainista vai väkivallasta, joka jatkuu koulun ulkopuolella.

– Nuoret ovat taitavia piilottamaan kiusaamista. Varsinkin tyttöjen keskuudessa kiusaaminen on usein ryhmästä ulos jättämistä tai sitä, että ei tervehditä. Tällaisen havaitseminen voi olla vaikeaa. Kiusaaminen voi pahimmillaan jatkua vuosikausia, hän sanoo.

Joskus kiusaamisen kohteeksi joutunut voi sanoa, että tämä on vitsiä.

– Voi olla opittu normi, että kavereiden kanssa heitetään rajua läppää ja arvostellaan toisia toksisella tavalla. Voi olla vaikea sanoa, että minusta tämä ei tunnu hyvältä.

Kysy aina mitä kuuluu

Vantaalaisnuoret ovat nuorisotyöntekijöiden mukaan hyvin avoimia. Heiltä täytyy kuitenkin muistaa kysyä ”mitä sinulle kuuluu?”

– Kun nuoret aistivat, että tämä aikuinen on läsnä ja luottamuksen arvoinen, niin kyllä he kertovat. Se tapahtuu luontevasti vaikka koulun käytävällä, Kettunen sanoo. Miikin mukaan jokainen aikuinen voi kantaa kortensa kekoon nuorten hyvinvoinnin eteen.

– Puutu, kuuntele, keskustele. Ole läsnä, hän opastaa. Kodilla on valtava merkitys nuorten hyvinvointiin. Vanhempien on tärkeä asettaa rajat, mutta nuoret kaipaavat myös kuuntelijaa.

– Kaikissa kodeissa aikuisilla ei ole aikaa nuorille. Vanhemmat ovat kännyköillä ja laitteet vievät meitä. Voisimme jakaa arjen asioita enemmän ja syödä useammin yhdessä. Moni nuori ja lapsi on aika yksin, Kettunen sanoo.

Yhteisvastuun keräystuotosta 20 prosenttia jää seurakunnissa oman alueen auttamistyöhön. Kettusen ja Miikin mukaan Vantaalla keräysvarat käytetään nuorten väkivallan ja kiusaamisen ennaltaehkäisevään toimintaan. Osa ennaltaehkäisevästä toiminnasta on ilmaista, ja sitä voidaan tehdä kodeissa.

– Turvattomuus, rakkaudettomuus ja yksinäisyys, purkautuvat pahana olona. Mutta jos nuori kokee välittämistä, saa joskus halauksen ja kuulee, että häntä rakastetaan, niin ei silloin ole todennäköisesti syytä mennä mätkimään ketään, Kettunen sanoo.

– Toki voi olla myös ryhmästä tulevaa painostusta. Nuori ei oikeasti haluaisi kiusata, mutta häntä uhkaillaan. Voi olla myös suvaitsemattomuudesta johtuvaa väkivaltaa. Tiedon lisäämisellä voidaan estää kiusaamista. Kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan, Miikki jatkaa. Väkivaltaan pitää aina puuttua.

Miikin ja Kettusen ohje ulkopuoliselle, joka näkee väkivaltatilanteen vaikkapa kadulla tai bussipysäkillä, on selkeä. – Soita itse, tai pyydä jotakuta soittamaan hätänumeroon 112. Rohkene puuttumaan, älä kävele ohi.

Lue Yhteisvastuukeräyksestä Vantaalla www.vantaanseurakunnat.fi/ yhteisvastuu