Pienellä paketilla kahvia voi saada aikaan suuren ilon
Korson Leijonat ja Komeetat keräävät vuosittain ruokaa ja hygieniatarvikkeita jaettavaksi Korson seurakunnan diakoniatyön kautta. Lahjoituksilla autetaan muun muassa kriisitilanteeseen joutuneita perheitä.
Korson johtava diakoniatyöntekijä Sirkka Väätäinen iloitsee siitä, että Korson alueella yhteispeli diakonian ja monien muiden toimijoiden välillä toimii.
– Ei me tällaiseen pystyttäisi ilman yhteistyötä.
Korson seurakunnan diakoniatyötä vetävä diakonissa Sirkka Väätäinen avaa varaston ovea. Hyllyille on järjestelty monia tuttuja elintarvikkeita puurohiutaleista näkkileipään.
Varastossa on Korson seurakunnan diakoniatyön ruoka-avuksi tarkoitettuja elintarvikkeita. Osa tavaroista on seurakunnan diakoniatyöntekijöiden hankkimia, osa lahjoituksia. Silloin kun hyllystä löytyy jotain erikoisempaa, vaikkapa erikoiskahvipaketti, sen voi sanoa tulleen Korson Leijonien tai Komeettojen organisoimasta keräyksestä.
– Leijonat ja Komeetat keräävät joka vuosi tavaraa Korson K-Supermarketin ja S-Marketin auloissa. Ideana on, että kaupassa käyvä voi ostaa jonkin tavaran ja tuoda sen lahjoituksena Leijonien ja Komeettojen keräyspisteelle, Väätäinen kertoo.
Tyypillisiä lahjoituksia ovat kuivamuona, pesuaineet ja hygieniatarvikkeet. Kun keräys päättyy, lahjoitukset tuodaan Korson kirkolle diakoniatyön varastoon. Sieltä ne päätyvät hiljalleen niitä eniten tarvitseville.
Väätäinen on silminnähden iloinen Leijonien ja Komeettojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Äänestä kuuluu innostus.
– Näissä lahjoituksissa on paljon sellaisia juttuja, jotka ovat taloudellisesti turvattua elämää elävälle ihan perusasioita. Mutta kun ihminen on todella tiukassa tilanteessa, paketillisesta muroja tuleekin lapsiperheelle tosi iso juttu, Väätäinen sanoo.
– Tämä Leijonien ja Komeettojen jokavuotinen keräys on mahdollistanut sen, että meillä on Korossa aivan oma malli. Tämän tuen ansiosta pystymme ihan oikeasti avustamaan ruualla kaikkein eniten avun tarpeessa olevia. Se mahdollistaa myös sen, että meillä on niissä paketeissa asioita, joita emme omilla diakoniatyöhön tarkoitetuilla varoilla voisi mitenkään ostaa.
Juttu jatkuu upotuksen alla.
Apua, kun mikään muu ei auta
Suora avustustoiminta ruoka-apuna tai ruokakauppaan osoitettuina maksusitoumuksina on yksi diakonian näkyvimmistä ja tunnetuimmista työkaluista. Se on kuitenkin tarkoitettu vain hyvin tiukasti rajattuihin tilanteisiin: kun yksilöä tai perhettä kohtaa jokin yllättävä ja hetkellinen taloudellinen kriisitilanne.
Väätäinen painottaa, että suora ruoka-avustusta pystytään antamaan vain niille, joilla tarve on kaikkein suurin. Avun tarvitsijoita on paljon enemmän, kuin mihin seurakunnan resurssit riittävät.
– Oikeastaan voimme antaa ruoka-apua vain silloin, kun mikään muu yhteiskunnan apu ei syystä tai toisesta pysty reagoimaan tilanteeseen, Väätäinen sanoo ja selittää tarkemmin.
– Suomessa kukaan ei joudu elämään täysin ilman rahaa. Kuitenkin, kun elää tiukalla budjetilla, voi tulla eteen tilanne, jossa rahat eivät syystä tai toisesta yksinkertaisesti riitä. Näin voi käydä esimerkiksi, kun sairastuu ja kallis lääke räjäyttää budjetin. Kelan tuet ja korvaukset eivät tule saman tien. Silloin voi olla, että rahaa ruokaa ei yksinkertaisesti ole.
Keräysten kautta kerättävät tavarat diakoniatyöntekijät kohdentavat Korson alueen vähävaraisille lapsiperheille, yksinäisille ja vanhuksille. Lapsiperheet tarvitsevat tyypillisimmin apua esimerkiksi koulujen loma-aikoina. Kun lapset eivät pääse syömään koulussa, ruoan kulutus kotona varsinkin isompien lasten kanssa saattaa kasvaa todella paljon.
Apua diakoniasta voi hakea soittamalla päivystysaikaan päivystävälle diakoniatyöntekijälle, varaamalla ajan keskustelulle tai tulemalla avopäivystykseen. Korsossa on haluttu säilyttää mahdollisuus tulla keskustelemaan diakonille ilman ajanvarausta. Tämän päivän diakoniatyössä tämä ei ole itsestäänselvyys.
– Teemme aina arvion kunkin tilanteesta. Siinä joutuu aina miettimään, että miten asia suhtautuu siihen seuraavaan, joka tulee pyytämään apua samaan tai vielä pahempaan tilanteeseen, Väätäinen sanoo.
Apua auttamisen halusta
Seurakunnan näkökulmasta ei ole merkitystä, kohdistuuko apu seurakunnan jäsenille vai kirkkoon kuulumattomille.
– Diakonian avustukset ja tuki eivät ole jäsenetuja. Diakonia auttaa ihmistä sillä perusteella, että hän pyytää apua, Sirkka Väätäinen kertoo.
– Se, että teemme diakoniaa, perustuu siihen, miksi kirkko ylipäänsä on olemassa. Diakonia on hieno nimitys sille, että kristittyinä jokainen seurakuntalainen on kutsuttu palvelemaan lähimmäistään. Suomessa tätä työtä on haluttu organisoida erikseen kirkon diakoniatyöksi, jota me diakonissat ja diakonit teemme.
Nykymuotoinen diakoniatyö sai alkunsa tasan 150 vuotta sitten, kun Suomen kirkkoon vihittiin ensimmäinen diakonissa. Vuonna 2022 vietettiinkin suomalaisen diakoniatyön 150-vuotisjuhlaa.
Diakoniatyötä tekevät seurakunnissa diakonissat ja diakonit. Diakonissaksi kutsutaan sairaanhoitajan koulutuksen saanutta diakoniatyöntekijää. Diakoni puolestaan on saanut sosiaalityön koulutuksen. Diakonin ja diakonissan virat ovat pappisviran ohella Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vihkimysvirkoja eli niihin saa kirkossa erillisen vihkimyksen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Avuntarve muuttuu, kun yhteiskunta muuttuu
Pitkän työuransa varrella Väätäinen on ehtinyt nähdä kirjaimellisesti kaikenlaisia avuntarvitsijoita. Hän harmittelee, että moni tulee pyytämään apua liian myöhään: usein diakoniasta haetaan apua vasta, kun asiat ovat jo pahasti solmussa.
– Sitä ei kannata lykätä viimeiseksi oljenkorreksi! Tulkaa hakemaan neuvontaa jo aiemmin. Osaamme auttaa maksusuunnitelmissa ja siihen meillä on resursseja. Se on muutenkin ihmiselle itselleenkin helpompaa kuin mennä tilanteeseen, jossa ruoka-apua tarvittaisiin, Väätäinen sanoo.
Väätäisen mukaan avustustyössä on vuosien mittaan tapahtunut selviä muutoksia.
– Ennen lapsiperheet olivat vielä enemmän edustettuina apua tarvitsevissa. Nyt näkee entistä enemmän vanhuksien köyhyyttä. Heitä me haluamme myös aktiivisesti etsiä: eläkkeellä olevat ovat sukupolvea, joka ei ole tottunut pyytämään apua. Osa menee köyhyysrajalle ja sen allekin, ennen kuin huomaa, että avulle voisi olla tarvetta. Osa ei huomaa sittenkään, Väätäinen sanoo.
Ongelmat myös kasaantuvat. Siinä missä aiemmin oli puhtaasti alkoholin ongelmista kärsiviä, nyt alkoholin liikakäyttöön kuuluu usein myös huumausaineiden käyttöä.
– Se luo myös tähän työhön turvattomuutta. Tämä työ kuitenkin perustuu viimekädessä siihen, että on vain pakko luottaa ihmisiin ja ottaa vastaan.
Toinen kehitys on ollut, että lapsiperheiden paineet lasten tarvitsemista laitteista ja harrastuksista ovat kasvaneet. Kun talous on tiukalla, tämä johtaa helposti velkakierteeseen.
– Kun pitää päättää, maksaako harrastuksen vai sähkölaskun, toisen maksamatta jättäminen johtaa tosi pahoihin ongelmiin.
Kaikessa diakoanityössä jokaista avun hakijaa katsotaan kokonaisuutena, ei vain talousasioiden kautta.
– Mitkä asiat elämässä tukisivat talouden kuntoon laittamisessa? Jos taustalla on esimerkiksi yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, niin silloin voi olla tärkeä päästä pois siitä yksinäisyyden kierteestä. Siksi kutsumme ihmisiä esimerkiksi Katulähetyksen yhteisöruokailuun, kirkon aamupuurolle, Kirkonkulman olotilaan tai Retkeilijät Korson seurakunnassa -ryhmään, Väätäinen sanoo.
– Työssäkäyvänä ei välttämättä hahmota, että toisilla rytmin ja tekemisen puute voivat olla isoja haasteita. Joillekin aika vaikkapa Kirkonkulmassa on poissa päihteistä, joihin uppoaisi rahaa.
Yksi tärkeä diakoniatyön tavoite onkin irrottaa asiakas mahdollisimman nopeasti akuutin avun tarpeesta.
– Yritämme rakentaa yhteisöjä, joissa ihmiset kannattelisivat toinen toisiaan. Siis luoda mallia siitä, että yhteisö alkaisi kantaa, Väätäinen sanoo.
Ollaan siis seurakunnan olemuksen ytimessä: pyritään yhdessä rakentamaan seurakuntaa.
Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 Korson kirkon diakoniatoimistolla.
Esimerkki herätti innostuksen auttaa
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Korson Leijonien Myräkkä-lehdessä 2023. Katso alla olevasta kuvasta, mitä tapahtui jutun julkaisemisen jälkeen!
Teksti ja kuvat Joona Raudaskoski / Korson seurakunta
Lisätietoja Korson seurakunnan diakoniatyöstä ja lahjoituksista
Työskentelen Korson seurakunnan johtavana diakoniatyöntekijänä. Minulta voit kysyä kaikkea auttamistyöhön ja Kirkonkulman kahvilaan liittyvää. Diakonian päivystysajat Korsossa löytyvät tältä sivultaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.
2023-03-03 12:15:47.0