Mukana arjessa ja juhlassa – 60-vuotista Korson kirkkoa juhlitaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina

Kirkko keskellä kylää. Kulunutta, mutta totta myös Korson kirkon kohdalla. Kun Korson kirkko valmistui 60 vuotta sitten, se sijaitsi kirjaimellisesti keskellä Korson alueen kylää.

Sittemmin alueesta on rakentunut Koillis-Vantaan keskus, mutta kirkko on säilyttänyt asemansa keskeisenä maamerkkinä ja kohtaamispaikkana.

– Kirkkomme on tarjonnut tilaa niin juhlaan kuin suojaa murheeseen. Kirkossa on kastettu uusia korsolaisia, konfirmoitu rippikoululaisia, vihitty avioliittoon ja siunattu hautaan. Täällä on laulettu yhdessä Kauneimpia joululauluja, nautittu konserteista, jumalanpalveluksista tai lukuisista taidenäyttelyistä. On ollut lukemattomia seurakunnan kerhoja, partiotoimintaa, nuorteniltoja, isoskoulutuksia ja senioripiirejä, luettelee Korson seurakunnan kirkkoherra Tuomas Antola.

Ennen kirkon valmistumista haave omasta kirkosta ehti elää alueella pitkään. Paikallinen Rukoushuoneyhdistys perustettiin vuonna 1926 yli 180 paikallisen voimin. Kuitenkin vasta vuonna 1952 Tuusulan seurakunta osti Rosenbergin torpan väliaikaiseksi seurakuntataloksi. Torppa säilyi seurakunnan kokoustilana, kun alue liitettiin ensin Helsingin maalaiskuntaan ja seurakunta Helsingin pitäjän seurakuntaan.

Kirkon rakentamiseen vetoapua pankkimaailmasta

Päätös Korson kirkon ja seurakuntakeskuksen rakentamisesta tehtiin vuonna 1959. Seurakunta sai vetoapua Kansallis-Osake-Pankin suunnitelmista rakentaa Korson keskustaan liike- ja toimitilaa.

– Kirkon ottamista käyttöön oli suunniteltu jo syksyksi 1962, mutta rakennusaikataulu venyi. Ehkä tämä oli yläkerran keino vinkata, että ensimmäinen adventtisunnuntai olisi sopivan juhlallinen hetki uuden kirkkorakennuksen vihkimiseen, Antola sanoo.

– Mikä nimittäin voisi olla parempi tapa juhlia kirkkoa, kuin ensimmäisen adventtisunnuntain messu? Se on yksi suosituimpia päiviä käydä yhteisessä jumalanpalveluksessa. Moni tuntee pyhän myös hoosiannakirkkona, koska silloin laulamme jo monille rakasta virttä numero yksi, Hoosianna, Daavidin poika.

Kirkon 60-vuotista taivalta juhlitaankin Korson kirkossa sunnuntaina 27.11. kello 10 jumalanpalveluksella ja sen jälkeen vielä kaikille avoimessa juhlassa.

– Siinä ollaan koko kirkkorakennuksen tarkoituksen ytimessä: kokoonnumme yhteen juhlimaan armoa ja rakkautta, jota olemme saaneet kokea. Uskon, että rakkaus yhteiseen kirkkoon syntyy juuri siellä kohdatuista ihmisistä, Antola pohtii.

Kirkkoa vihittäessä koko Korson alueella oli juhlaliputus.

– Olisi hienoa, jos korsolaiset innostuisivat nytkin liputtamaan kirkkomme kunniaksi, Antola sanoo.

Seurakunta kasvoi ohi kirkostaan – lisätilaa tarvittiin

Oma kirkko antoi alueelle myös mahdollisuuden omaan seurakuntaan. Korson seurakunta perustettiinkin vuonna 1966. Se oli tuolloin kolmas suomenkielinen seurakunta Helsingin pitäjän alueella.

Korson alue on tiivistynyt ja kasvanut voimakkaasti kirkon kuuden vuosikymmenen aikana. Seurakuntakeskus jäikin nopeasti pieneksi seurakunnan toiminnan tarpeisiin. Laajennosta alettiin suunnitella jo 1980-luvulla. Korso joutui kuitenkin odottamaan laajennuspäätöstä 1990-luvun lopulle.

– Uudistus osui lopulta samaan aikaan kuin kirkolliskokouksen suuri jumalanpalvelusuudistus. Alttari siirrettiin irti seinästä ja pois korokkeelta. Pappi pystyy näin toimittamaan jumalanpalveluksen kohti seurakuntaa. Alttarikaiteelle pääsevät kaikki, kun ei ole kynnyksiä, Antola kertoo.

Samalla kirkon ilme uudistettiin tummasta vaaleaksi ja valoisaksi. Kirkkoherra Kari-Pekka Kinnusen johdolla kirkkoon hankittiin runsaasti taidetta.

Kirkon uudistuksessa otettiin huomioon myös seurakunnan alueen ikärakenne. Uudisrakennuksen alakertaan valmistuivat erityisesti lapsityölle suunnitellut laajat kerhotilat. Nykyisin Kirkonkulman kahvilana ja Nuortenkulmana tunnetussa sivurakennuksessa puolestaan on tilaa monenlaiseen nuorisotoimintaan Nuortenkulma-illoista isoskoulutuksiin.

Laajennoksen yhteydessä tehtiin myös kirkon pohjoispäätyyn oma uurnalehto eli Korson hautausmaa.

– Myös uusien tilojen vihkiminen tehtiin ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Mitähän meidän pitäisi seuraavaksi kymmenvuotisjuhlaksi oikein keksiä, että ei perinne katkeaisi, Antola nauraa.

– 50-vuotisjuhlissa on kuulemani mukaan ollut vielä runsaasti väkeä, joka on muistellut osallistumistaan kirkon rakentamiseen ja vihkimismessuun. Toivotaan, että saamme heitä paikalle vielä tähän 60-vuotisjuhlaammekin, Antola sanoo.

Korson kirkon 60-vuotisjuhlaa vietetään sunnuntaina 27.11. klo 10 Korson kirkossa. Messun jälkeen juhla jatkuu seurakuntasalissa. Tervetuloa!

Lue myös

• Illaksi kotiin, Isän syliin – Tuomas Antolan juhlasaarna Korson kirkon 60-vuotisjuhlamessussa

Tiesitkö?

• Korson kirkossa oli Suomen ensimmäinen digitaalinen alttaritaulu. Taiteilija Osmo Rauhalan videoteos ”Alussa oli sana” on ollut kirkossa alttaritauluna adventin aikana ennen joulua. Alttaritaulut vaihtuvat kirkkovuoden isojen teemojen mukaan. Omat taulunsa on esimerkiksi ennen pääsiäistä ja pääsiäisenä, helluntaina ja adventtina. 
• Korson kirkon hautausmaalle tuhkat laskettiin pitkään keraamikko Irma Weckmanin Korsoa varten tekemissä uurnissa. Uurnan nimi oli Stadium Pupale eli kotelovaihe. Nimi viittasi paitsi koteloitumiseen perhosen elämänkaaressa, myös kristilliseen toivoon ylösnousemuksesta. Nykyisin tuhkat lasketaan hautausmaalle erillisiin holveihin.
• Korson kirkon hautausmaalta löytyy myös tyhjän sylin muistokivi. Se kutsuu seurakuntalaisia muistamaan heitä, jotka eivät syntyneet tähän elämään ja joita olisi toivottu syntyväksi.
• Nykyisen seurakuntasalin yläikkunassa on taideteos nimeltään Jumalan silmä. Carolus Enckellin lasityössä silmän iiris muodostuu psalmin 23 sanoista Herra on minun paimeneni… 
• Seurakuntalaiset käyttävät tiloja laajasti myös muuhun kuin perinteiseen seurakuntatoimintaan. Esimerkiksi partiotoimintaa ja Punaisen Ristin verenluovutusta on järjestetty kirkolla vuosikymmenien ajan. 
• Korson kirkko tunnetaan myös lukuista liikuntatapahtumista. Maratonin lähtö soitettiin vuosien ajan kirkon kelloilla.
• Kirkon alkuperäisen osan suunnitteli arkkitehti Olli Kuusi.
• Kun kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1962, kunniavieraina olivat tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja tämän puoliso Sylvi Kekkonen. Lisäksi paikalla oli Helsingin piispa Martti Simojoki.