Uutislistaukseen

Työssäkäyvien köyhyys pahentunut korona-aikana Vantaalla

Seurakuntien diakoniatyön asiakkaina lukuisia työssäkäyviä.

Kaksi ihmistä laskee rahoja tietokoneen ääressä.

Vantaan seurakuntien diakoniatyöntekijät kohtaavat työssään jatkuvasti työssäkäyviä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat työpaikasta huolimatta diakoniatyön palveluja tullakseen toimeen. Taloudellinen tilanne ja toimeentulo voivat heikentyä yllättäen, jolloin osa päätyy hakemaan apua seurakunnan diakoniatyöstä.

Vantaan seurakuntayhtymän diakoniatyötä tekevä osallisuuskoordinaattori Eeva Lehtineva näkee työssäkäyvien köyhyyden hälyttävänä merkkinä yhteiskunnan turvaverkon aukoista.

– On monia syitä, joiden vuoksi työssäkäyvät hakeutuvat diakonian asiakkaaksi. Esimerkiksi pätkätyöt, nollatuntisopimukset, muuttuvat perhetilanteet sekä yllättävät kriisit voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin ongelmiin, vaikka ihmisellä olisikin työpaikka, Lehtineva kertoo.

Koronan aiheuttamat talousvaikeudet näkyvät Vantaan ruoka-avussa

Pitkittynyt kotona tilanne näkyy Lehtinevan mukaan hänen työssään selkeästi. Lehtineva työskentelee Vantaan seurakuntayhtymän ja Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä -hävikkiruoka-avussa, jonka kävijämäärät ovat koronan myötä kasvaneet. Osa kävijöistä on työssäkäyviä, joiden taloudellinen tilanne on heikko eikä palkka riitä elämiseen. Osalla heistä on Lehtinevan mukaan vähän työtunteja tai useita erimittaisia lomautuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ravintola-alalla työskentelevät, jotka ovat joutuneet korona-aikana haastavaan tilanteeseen.

– Sekä jonossa että vapaaehtoisena on paljon kovia ammattilaisia, jotka ovat koronarajoitusten myötä joutuneet epävarmaan tilanteeseen, Lehtineva kertoo.

Epäsäännölliset ja epävarmat työsuhteet kasvattavat työssäkäyvien köyhyysriskiä

Pienituloisuudesta puhutaan, kun kotitalouden tulot ovat alle 60 prosenttia keskimääräistä kotitalouden tuloista. Vuoden 2019 mittarin mukaan yksin asuvalle tämä tarkoittaa hieman alle 1300 euron kuukausituloja. Lehtineva mukaan tällainen tulotaso on monelle arkipäivää esimerkiksi tilanteessa, jossa matalapalkka alalla työskentelevän ihmisen työtunteja vähennetään.

Suomessa arviolta noin 200 000 ihmistä elää tilanteessa, jossa ansiotulot eivät itsessään riitä köyhyysrajan ylittämiseen (työssäkäyvien köyhyyttä tutkineen Mikko Jakosen mukaan). Suomen köyhyyden vastaisen verkoston vuonna 2021 teettämä Köyhyysvahti-raportti nostaa esiin Lehtinevan tavoin epämääräisten ja epäsäännöllisen töiden vaikutukset työssäkäyvien köyhyysriskiin. Yksinasuvat muodostavat merkittävän osan työssäkäyvistä köyhistä

Velkaantuminen tyypillinen syy työssäkäyvien köyhyyteen

Yksi esiin nouseva syy työssäkäyvien köyhyyteen on velkaantuminen. Rekolan seurakunnan vastaava diakoniatyöntekijä Sannamari Rusi kertoo, että monet tukeutuvat kirkon diakoniaan tilanteessa, jossa suuri osa tuloista menee velkojen maksuun, eivätkä tulot näin ollen riitä elämiseen.

– Usein ihminen on jo ennestään ollut pienituloinen ja kun tulee esimerkiksi yllättävä lomautusjakso tai työtuntien väheneminen, talous ei kestä tulojen äkillistä pienenemistä. Tällöin velkaantuminen saattaa tapahtua nopeastikin, ja vaikka ihminen palaisikin työelämään ovat velat ehtineet kasvaa suuriksi. Monen kohdalla velkaantuminen on tapahtunut korona-aikana, Rusi kertoo.

Yhteiskunnan tarjoamat tuet eivät aina kohtaa erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten tarpeita. Esimerkiksi velkaantumista ja velkojen määrää ei oteta huomioon yhteiskunnan tukia myönnettäessä.

– Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa näennäisesti ihmisen talous on kunnossa, mutta todellisuudessa suuri osa tuloista menee velkojen maksuun eikä ihmisellä ole varaa esimerkiksi ruokaan tai muuhun elämiseen, Rusi toteaa.

Taloushuolet yleisin syy ottaa yhteyttä seurakunnan diakoniaan Vantaalla

Talous oli vuonna 2021 useimmiten syynä yhteydenotolle seurakunnan diakoniatyöntekijään. Kaiken kaikkiaan vuoden 2021 aikana 6222 kohtaamisen syyksi oli ilmoitettu talouteen liittyvät asiat. Muita tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä diakoniatyöntekijään olivat terveys ja sairaus (2148) sekä ihmissuhteet (1289).

Kaikkiaan Vantaan seurakuntien diakoniatyöntekijät kohtasivat 13 678 ihmistä vuonna 2021. Luvussa eivät ole mukana ruokakassien jaot. Koronasta huolimatta eniten oli kohtaamisia kasvokkain seurakunnan tiloissa (4 992 kpl). Myös puhelimitse oli paljon kohtaamisia (2 816).

Talouteen liittyvät huolet olivat ykkössyy ottaa yhteyttä diakoniaan jo ennen koronapandemiaa. Pandemian aikana talouteen liittyvien yhteydenottojen osuus kaikista diakonian kohtaamisista on kasvanut. Seurakuntien ruoka-apu tavoitti Vantaalla vuoden 2021 aikana 13 871 henkeä. Monelle ruoka-apua on välttämätön keino tulla toimeen.

Ennen korona-aikaa toimintamuodoksi olivat vakiintuneet hävikkiruoasta valmistetut ja seurakuntien tiloissa tarjotut yhteisöateriat. Pandemian aikana seurakunnat ovat organisoineet myös ruokakassien jakelua sekä tarjonneet kirkoilta kotiin vietäviä annoksia. Yhteisöruokailut ovat palanneet toimintaan kokoontumisrajoitusten väljennyttyä ja poistuttua.

Auttamistyö kirkon ytimessä

Diakoniatyö on kirkon auttamistyötä, jota tekevät seurakunnassa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Diakoniatyö tarjoaa keskusteluapua ja palveluneuvontaa mm. taloudellisissa kysymyksissä sekä muissa elämän kriisitilanteissa. Diakoniatyön juuret löytyvät Raamatusta lähimmäisenrakkauden periaatteista. Diakonia on ollut keskeinen osa kirkon työtä vuosi kymmenestä toiseen. Edelleen diakoniatyö on yksi suurimmista syistä kuulua kirkkoon.

Diakoni Eeva Lehtineva näkee, että auttaminen on aina ollut kirkon keskiössä.

– Diakonian tehtävä on aina ollut vastata joustavasti ajan haasteisiin. Tässä ajassa niitä haasteita riittää, Lehtineva kertoo.

Diakoniatyö tarjoaa taloudellisen tuen lisäksi esimerkiksi keskusteluapua ja neuvontaa. Ota yhteyttä Vantaan seurakuntien diakoniatyöntekijöihin.

Ajankohtaista – Diakoniaa 150 vuotta

Monenlaista diakoniaa on tehty kirkossa jo pitkään. Syyskuussa 2022 tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun ensimmäinen suomalainen diakonissa vihittiin virkaan. Suomen ensimmäinen diakonissa Matilda Hoffman sai vihkimyksensä Viipurissa, Pietari-Paavalin kirkossa 1.9.1872 ja työskenteli Viipurin diakonissalaitoksen palveluksessa koko työuransa.

Juhlavuotta juhlistetaan monin tavoin sekä Vantaalla että valtakunnallisesti. Vantaan kirkoissa kiertää vuoden 2022 ajan Et ole yksin -valokuvanäyttely. Valokuvanäyttely antaa äänen diakoniatyön asiakkaille valokuvaaja Sami Sallisen ottamien kuvien kautta.

Näyttelyn aikataulu

· Korson kirkko (Merikotkantie 4) 13.3.-1.4.2022  

· Tikkurilan kirkko (Asematie 12) 4.-17.4.2022

· Rekolan kirkko (Kustaantie 22A) 11.9.-2.10. 2022

· Hakunilan kirkko (Hakunilantie 48) 9.10.-30.10.2022

Näyttelyyn voi tutustua kirkkojen aukioloaikojen puitteissa.

 

Teksti: Riina Halme

Wed Mar 30 16:02:00 EEST 2022