Keskiaikamessu: Pyhän Henrikin messu - VERKOSSA

la 8.8. kello 09.00
Keskiaikamessu: Pyhän Henrikin messu - VERKOSSA.
Pyhän Laurin kirkko

Corvus Laurencij -kuoro ja lauluyhtye Schola Sancti Henrici toteuttavat yhdessä Helsingan keskiaikapäivään keskiaikaisen Pyhän Henrikin messun. Messu muodostaa vanhimman suomalaisen kirjallisessa muodossa säilyneen sävelteoksen. Varhaisimmat säilyneet käsikirjoituslehdet ovat peräisin 1300-luvulta, ja ne sisältävät kansallispyhimyksemme muistopäivän liturgian. Tapahtuma toteutuu verkkotapahtumana. Linkki messuun löytyy alta:

Messu on nähtävissä täällä la 8.8.20 klo 9: https://www.youtube.com/watch?v=nFmM0fORyQk&feature=youtu.be

Sekä Helsingan keskiaikapäivän sivulla: lhttp://www.helsinga.fi/ohjelma/

 

Corvus Laurencij -kuoro ja lauluyhtye Schola Sancti Henrici toteuttavat yhdessä Helsingan keskiaikapäivään keskiaikaisen Pyhän Henrikin messun. Messu muodostaa vanhimman suomalaisen kirjallisessa muodossa säilyneen sävelteoksen. Varhaisimmat säilyneet käsikirjoituslehdet ovat peräisin 1300-luvulta, ja ne sisältävät kansallispyhimyksemme muistopäivän liturgian.

Rukoushetkien ja messun Henrikistä kertovat tekstit on kirjoitettu myöhäiskeskiaikaiseen tapaan loppusointuiseksi riimiofficiumiksi, ja myös niiden sävelmät ovat hyvin todennäköisesti syntyneet Turun keskiaikaisen hiippakunnan alueella. Keskiajan katolinen jumalanpalveluselämä muodostui päivän rukoushetkistä ja messusta.

Liturgisen elämän keskipiste oli päivittäinen messu. Sen musiikillisen rungon muodostaa niin sanottu ordinarium-aineisto (Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Agnus Dei), joka pysyy tekstiltään samana kaikissa messuissa. Siten myös sen musiikki oli vakiintunutta ja melko yhtenäistä kautta koko keskiajan katolisen Euroopan.
Messun liittää läheisemmin Henrikiin sen proprium-aineisto (Introitus, Graduale, Alleluia, Sequentia, Offertorium ja Communio), joka vaihtuu messun aiheen mukaan. Sävelmät saattavat olla muualtakin tuttuja, mutta teksti liittää laulut muisteltavaan pyhimykseen. Pyhälle Henrikille on messussa selkeimmin omistettu sekvenssi Ecce magnus presbiter. Sekvenssi on parisäkeistölaulu, joka lauletaan messun halleluja-laulun jatkeeksi. Henrik mainitaan nimeltä myös introituksessa Gaudeamus omnes sekä halleluja-laulussa, kun taas muut proprium-laulut ovat yleistä pyhimysjuhlien ohjelmistoa.

Lisätietoja:

helsinga.fi

henrici.fi

www.facebook.com/corvuslaurencij

Kuva: Keskiaikainen puuveistos Pyhästä Henrikistä (1500-luku) Akaan kirkossa. Kansallismuseon historialliset kuvakokoelmat, finna.fi


Järjestäjä

Tikkurilan seurakunta