Usein kysytyt kysymykset

Valitsijayhdistykset, ehdokaslistat ja ehdolle asettuminen 

Mistä luottamushenkilöt päättävät?

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jäsenet. Seurakuntien luottamushenkilöt suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat seurakunnan toimintaa. 

Seurakuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt päättävät monista keskeisistä seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimintaan, hallintoon ja talouteen liittyvistä asioista. Luottamushenkilöt päättävät esimerkiksi

• seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarvioista ja monista muista talousasioista
• rakennushankkeista 
• avustuksista
• monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista.
• seurakunnan toiminnan painotuksista
• seurakunnan tilojen käytöstä

Luottamushenkilöt äänestävät myös kirkolliskokousvaaleissa eli valitsevat maallikkoedustajat kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta.

Mikä on valitsijayhdistys? 

Seurakuntavaaleissa ainoastaan valitsijayhdistyksillä on oikeus asettaa ehdokkaita. Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kymmenen äänioikeutettua, eli viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttävää, seurakunnan jäsentä. Seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa henkilö voi olla perustajajäsen vain yhdessä yhteisen kirkkovaltuuston ja yhdessä seurakuntaneuvoston jäsenten vaalia varten perustetussa valitsijayhdistyksessä. (Kirkon vaalijärjestys KVJ 2:13,1)  

Valitsijayhdistyksellä on yksi asiamies ja tällä yksi varamies.  Asiamiehen ja hänen varamiehensä on oltava vähintään 18-vuotiaita seurakunnan jäseniä ja oikeustoimikelpoisia henkilöitä. Koska asiamiehen ja hänen varamiehensä tulee olla ao. valitsijayhdistyksen jäseniä, tulee heidän lisäkseen valitsijayhdistyksessä olla vähintään 8 muuta perustajajäsentä. Valitsijayhdistyksen asiamies ja tämän varamies eivät saa olla valitsijayhdistyksensä ehdokkaita eivätkä vaalilautakunnan jäseniä. (KVJ 2:15,14) Valitsijayhdistyksen muut perustajajäsenet, kuin asiamies ja tämän varamies, voivat olla myös oman valitsijayhdistyksensä ehdokkaana seurakuntavaaleissa. (KVJ 2:22,2) 

Mikä on ehdokaslista?

Seurakuntavaaleissa voi asettua ehdolle ainoastaan valitsijayhdistysten kautta. Valitsijayhdistykset kokoavat puolueen tavoin omat ehdokkaansa. Tätä kutsutaan ehdokaslistaksi. Koska seurakuntavaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa, ehdokaslistan yhdessä saamat äänet vaikuttavat myös yksittäisen ehdokkaan lopulliseen äänimäärään. Katso myös Millainen vaalitapa seurakuntavaaleissa on käytössä? 

Mistä tiedän, olenko vaalikelpoinen eli voinko asettua ehdolle?

 Ollakseen vaalikelpoinen eli voidakseen asettua ehdolle seurakuntavaaleissa henkilön tulee: 

• Täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä eli 20.11.2022 (kirkkolaki 7:3) 
• Olla seurakunnan jäsen. Ehdokkaaksi pyrkivän henkilön tulee olla seurakunnan jäsen viimeistään silloin, kun ehdokasasettelu päättyy, eli 15.9.2022. 
• Olla konfirmoitu (KL 23:2,1)
• Et ole työ- tai virkasuhteessa seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä. Vapaaehtoisuuteen perustuva, palkkiolla korvattava työ (kuten isosena toimiminen) ei lähtökohtaisesti estä asettumasta ehdolle. 

Kuinka monta perustajajäsentä tarvitaan valitsijayhdistyksen perustamiseen?

 Vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä voi perustaa valitsijayhdistyksen ja asettaa seurakuntavaaleissa ehdokkaita. (KVJ 2:13)

Voiko valitsijayhdistyksen perustajajäsen olla seurakuntavaaleissa ehdokkaana?

Valitsijayhdistyksen perustajajäsen voi olla kyseisen valitsijayhdistyksen ehdokkaana vaaleissa. (KVJ 2:15) 

Voiko valitsijayhdistyksen ehdokas toimia valitsijayhdistyksen asiamiehenä tai hänen varamiehenään? 

Valitsijayhdistyksen ehdokas ei saa toimia valitsijayhdistyksen asiamiehenä tai hänen varamiehenään. (KVJ 2:15) 

Voiko vaalilautakunnan jäsen olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen? 

Kirkon vaalisäännöksissä ei ole nimenomaista säännöstä siitä, etteikö vaalilautakunnan jäsen voisi olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen. Valitsijayhdistyksen asiamies tai tämän varamies hän ei kuitenkaan voi olla. Ei ole suositeltavaa, että vaalilautakunnan jäsen olisi myös valitsijayhdistyksen perustajajäsen, koska siitä aiheutuisi käytännön ongelmia vaalilautakunnan toiminnalle. Tällainen henkilö olisi kaksoisroolinsa vuoksi esteellinen lähes kaikessa vaalilautakunnan päätöksenteossa. 

Voiko seurakunnan tai seurakuntayhtymän palveluksessa oleva viranhaltija tai työntekijä olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen? 

Seurakunnan palveluksessa oleva viranhaltija tai työntekijä voi olla valitsijayhdistyksen perustajajäsen edellyttäen, että hän on seurakuntavaaleissa äänioikeutettu henkilö, eli viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttävä seurakunnan jäsen. Seurakunnan työntekijät ja viranhaltijat ovat äänioikeutettuja henkilöitä, koska ovat kirkon jäseniä, mutta eivät voi olla vaaleissa ehdokkaana siinä seurakunnassa, jossa työskentelevät. Edellä mainittu koskee samalla tavoin seurakuntayhtymiä. (KVJ 2:13 ja KL 23:3,12)

Voiko suostumuksen ehdokkuuteen peruuttaa?

Kirkollisessa vaalilainsäädännössä ei ole nimenomaisia säännöksiä asiasta. Mikäli henkilö todisteellisesti peruuttaa suostumuksensa ehdokkuuteen ennen valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjan ja ehdokaslistan jättämistä, voidaan alun perin annettu suostumus katsoa mitättömäksi. Ehdokasasettelun päättymisen jälkeen suostumuksen peruuttamista ei oteta enää huomioon. 
 

Äänestäminen ja äänioikeus 

Mistä tiedän, mihin seurakuntaan kuulun? 

Seurakunta määräytyy asunpaikkasi mukaan. Tällä sivulla voit tarkistaa oman seurakuntasi syöttämällä kotiosoitteesi hakukenttään. 

Mistä tiedän, olenko äänioikeutettu? 

Ollaksesi äänioikeutettu seurakuntavaaleissa sinun tulee täyttää viimeistään vaalipäivänä 20.11. 16 vuotta sekä olla kirkon jäsen. Konfirmattiota tai rippikoulua ei edellytetä äänioikeuden saamiseksi.

Milloin kirkkoon kuulumattoman henkilön tulee liittyä kirkkoon, jotta hän voi äänestää seurakuntavaaleissa?

Kirkkoon kuulumattoman henkilön tulee olla merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään 15.8., jotta hän voi varmistaa äänioikeutensa syksyn vaaleissa. 15.8. jälkeen kirkkoon liittyneet voivat saada äänioikeuden vain, mikäli vaalilautakunta käyttää oikeuttaan päivittää äänioikeutettujen luetteloa. Vaalilautakunta voi oikaista äänioikeutettujen luetteloa ennen kuin se tulee lainvoimaiseksi 4.11.2022 klo 16.00. (kirkkolaki 23 luku 12 §, 22 § ja 23 §). Liity kirkkoon täällä!

Missä voin äänestää?

Äänestyspaikat ilmoitetaan tällä sivulla myöhemmin. Saat niistä tiedon myös äänioikeutetuille lähetettävästä kirjeestä lokakuussa. Myös kotiäänestys on mahdollista tilanteessa, jossa äänioikeutetun kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Voinko äänestää ennakkoäänestyksessä missä päin maata tahansa? 

Kyllä. Seurakuntien ennakkoäänestyspaikkoja voi tiedustella seurakunnista.

Pitääkö vaalipäivänä 20.11. äänestää oman seurakunnan äänestyspaikalla? 
Kyllä. Vaalipäivänä käytettävä äänestyspaikka ilmoitetaan sinulle lokakuussa saapuvassa vaalikirjeessä. 

Milloin voin äänestää? 

Äänestäminen on mahdollista ennakkoäänestyspäivinä 8.–12.11. sekä varsinaisena vaalipäivänä 20.11. 

Voinko äänestää eri ehdokkaita seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon? 

Kyllä voit. 

Voinko äänestää edustajaa vain seurakuntaneuvostoon tai vain yhteiseen kirkkovaltuustoon? 

Kyllä voit.  Vantaalla voit äänestää edustajaa molempiin luottamuselimiin ja saat kaksi vaalilippua täytettäväksi. Halutessasi voit jättää toisen täyttämättä.

Miten voin tutustua ehdokkaisiin ja löytää oman ehdokkaani? 

Ehdokkaisiin voit tutustua esimerkiksi vaalikoneen kautta, joka aukeaa lokakuussa 2022. Osa seurakunnista järjestää syksyn aikana erilaisia vaalitapahtumia, joissa voi tutustua ehdokkaisiin. Ehdokkailla voi olla myös omia vaalisivujaan.

Millainen vaalitapa seurakuntavaaleissa on käytössä?

Käytössä sama suhteellinen vaalitapa kuin eduskunta- ja kuntavaaleissa (D’Hondtin menetelmä).

Vaalien tulokseen vaikuttavat ehdokaslistan saama yhteinen äänimäärä ja ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä. Aluksi lasketaan kunkin valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä. Sen jälkeen kussakin ryhmittymässä ehdokkaat asetetaan järjestykseen henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Jokainen ehdokas saa vertausluvun siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut 1/2 ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut 1/3 ja niin edelleen. Kaikki ehdokkaat asetetaan lopuksi vertauslukujen mukaiseen järjestykseen, ja tästä listasta pääsee läpi niin monta ehdokasta kuin paikkoja on jaossa.