Liika itsevarmuus ei tunnu sopivan julkisuuteen, oli yksi jääkiekkoilija Patrik Laineen haastattelun pienistä viesteistä. Haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomien helmikuun Kuukausiliitteen kansijuttunaLinkki avautuu uudessa välilehdessä. (Jutun tosin pääsevät lukemaan vain tilaajat.)
Laine, jutun perusteella, tunnetaan jääkiekkoilijana, joka tietää etukäteen, mitä ottelussa tulee tekemään. Laine itse näkee, ettei se ole ylimielisyyttä, vaan luottamusta omaan kykyyn ja taitoon. Harjoitustunteja ja näyttöjä on kertynyt sen verran paljon, että ihan katteetonta ei ole.
Suurin osa meistä ei taida käyttää mihinkään asiaan yhtä paljon harjoitustunteja kuin Laine jääkiekkoon. Lähelle taitaa päästä lähinnä nukkumisessa. Ja siinäkin tuntuu edelleen olevan opeteltavaa...
Oma voima ei riitä kaikkeen
Kristinuskossa yksi keskeinen ajatus on, että ihmisen ei tule viimekädessä luottaa omaan voimaan. Jumalan edessä olemme lopulta jokainen kuin tuulen henkäys. Ennen kuin huomaakaan, henkäys on jo mennyt. Jäljellä on ehkä jälki hiekassa, joka sekin kohta katoaa. Joiden jälki on hieman isompi, toisten pienempi. Lopulta kaikki unohtuvat. Kuinka monen Egyptin faaraon nimen osaat luetella ulkomuistista?
Ihmiselle on kuitenkin tärkeää saada myös onnistumisen kokemuksia. Siksi kannattaa muistaa kehua toista. Mukava sana työkaverille tai pieni huomio sille, joka on nähnyt vaivaa.
Tietenkään kiekko ei aina mene maaliin, ei varmasti edes Patrik Laineella. Silloinkin tarvitaan kannustusta eteenpäin. Joskus se voi olla huomio siitä, mitä ensi kerralla voisi tehdä toisin. Joskus mittasuhteisiin asettaminen: muista, että meistä jokainen on lopulta kuin tuulen henkäys.
Olen parin päivän aikana lueskellut palautteita, jotka tulivat viikonloppuna järjestämästämme Rakkautta ilmassa -konsertista. Moni meistä seurakunnan työntekijöistä oli tehnyt paljon töitä konsertin eteen. Konsertissa paikalla olleet vapaaehtoiset tekivät lujasti töitä sen eteen, että konsertti onnistuisi. Kuoro harjoitteli monta uutta kappaletta. Kuoronjohtaja Säde Bartling valmisteli jopa uusia sovituksia konserttia varten!
(Kuvia löydät lisää täältä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä)
Rakastavan palautteen ei tarvitse olla imelää
Kun sisäisesti katsoimme palautetta konsertin jälkeen, huomasimme monta asiaa, joissa voisi vielä parantaa. Hyviä huomioita tuli konserttivierailtakin. Kiitos, että jaksoitte käyttää aikaanne palautteen antamiseen.
Saamassamme palautteessa oli myös monta hauskaa ja oivaltavaa tapaa kertoa, miten paljon konsertti kosketti tai tuottanut iloa. Itselleni erityisen hauska oli kanttorillemme Jussille suunnattu huomio, jonka mukaan "yhteislaulut tarvitsevat jonkun toisen vetäjän. Jussi oli niin hyvä, että ihmiset jäivät kuuntelemaan häntä eivätkä laulaneet itse."
En tiedä, miltä tämä ammattimuusikon korvaan kuulostaa. Mutta tällaiselle "sanataiteilijalle" tuossa oli näyte itsellekin rakkaasta tavasta verhota rakkauden sanat kuoreen, joka ei maistu liian imelälle.
Kiitos teille kaikille, jotka jaksatte antaa palautetta, tulla konserttiin tai muistaa meitä rukouksissa. Hiljainen kuiskaus kantaa Jumalan luo.
Vaikka kehuilla ja kannustuksilla ei Jumalan edessä olekaan suurta painoarvoa, niillä on merkitystä sen kannalta, mihin Jumala meitä itse kehottaa: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tätä täydennetään vielä muistuttamalla: Minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.
Siksi jaan vielä yhden nimettömänä verkkosivujen kautta tulleen palautteen, joka ei liity konserttiin. Näin hiljattain aika paljon vaivaa kirjoittaessani seurakunnan uutiskirjeen aloitustekstiä. Yleensä teksteistä ei tule palautetta, mutta tällä kertaa joku oli jaksanut kirjoittaa palautelomakkeen kautta:
"Olipa hieno helmikuun uutiskirjeen aloitus!!"
Kiitos tästä palautteesta! Harjoitustunteja näppäimistön ääressä on kertynyt, mutta se ei takaa aina onnistumista. Kun sellainen tulee, iloitsen eniten siitä, että olen pystynyt tuottamaan iloa lähimmäiselleni.
Kuukausiliitteen jutun perusteella Patrik Laineellekin suuri ilo on pelatessa tietää, että hänelle tärkeät ihmiset näkevät. Ja mitä tapahtuu, tapahtuu joukkueessa, joka jakaa samat arvot ja päämäärät.
Kyse ei ole yksittäisestä tuulen henkäyksestä. Kun henkäyksiä on paljon, syntyy puhuri. Lopulta tuuli voi vaikka muovata maisemaa.
Rakkaudessa voimme saavuttaa paljon. Silloin on helppo antaa anteeksi pienet viat itsessä ja toisissa. Annetaan siis olla niin, että rakkautta on ilmassa jatkossakin.
Ystävänpäivää odotellessa
Joona-pappi
PS. Jos selvisit tänne asti, niin sen seurakunnan uutiskirjeen voi tilata täältä.
Saat kerran kuussa sähköpostiisi tiedot seurakunnan tapahtumista, esimerkiksi näistä isoista konserteista.
