Pyhän Laurin kirkon kuvailutulkkaus

Vantaan Pyhän Laurin kirkon eri tilojen kuvailutulkkaukset löydät tältä sivulta. Kuvailutulkkauksessa tulkki välittää sanallisesti sen informaation, jonka hän visuaalisesti näkee. Kuvaillutulkkauksen avulla seurakunnat haluavat palvella entistä paremmin etenkin näkövammaisia. 

Pyhän Laurin kirkon kuvailutulkkaus: Ulkotila

Audio tekstinä: Vantaan Pyhän Laurin kirkkoa, eli Helsingin pitäjän kirkkoa, ympäröi historiallinen kylämiljöö ja kiviaidan ympäröimä kirkkotarha hautamuistomerkkeineen. Kirkonkylän rakennukset ovat vanhimmilta osiltaan peräisin 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta. Kirkkoaukiolla sijaitsevat puiset punaiset viljamakasiinit rakennettiin vuosina 1788 ja 1822. 

Kirkon edessä tien puolella on aukio. Kirkkoaukio on myös parkkipaikka, jonka kautta kirkolle saavutaan. Kun parkkipaikalla seistään katse kirkon suuntaan, viljamakasiinit sijaitsevat oikealla puolella eli parkkipaikan eteläreunalla. Suoraan edessä on kivimuuri ja takorautaportti, joka johdattaa kivimuurin läpi punaisesta kivituhkasta tehdylle tielle. Tietä kuljetaan suoraan eteenpäin, jolloin päädytään kirkon länsipäätyyn eteishuoneen ovelle. Eteishuoneen edessä punaisesta graniitista tehty kivituhka vaihtuu punatiilistä ladotuksi pieneksi aukioksi, joka ohjaa saapujan sisäänkäynnille. 

Kirkko on 25 metriä korkea. Pohjaltaan suorakaiteen muotoisen kivikirkon ulkosivuilla on kolme matalaa ja pientä ulkonevaa osaa. Kiviseinäinen asehuone sijaitsee kirkon eteläsivulla. Uudemmat valkoiseksi rapatut osat ovat sakasti kirkon pohjoissivulla ja eteishuone kirkon länsipäädyssä. Eteishuoneesta käydään sisään kirkkoon. Sisäänkäynnin ovisyvennys on suippokaaren muotoinen. Ruskeaa puista pariovea ympäröi punatiilestä muurattu koristeellinen kehys. Parioven yllä on puoliympyrän muotoinen ikkuna. Ovissa on kierteiset takorautaiset ovenkahvat. 

Arkkitehtuuriltaan kirkko on ainutlaatuinen yhdistelmä keskiaikaista ja uusgoottilaista tyyliä. Keskiajalla kirkon holveissa ja seinissä oli maalattuja yksinkertaisia eläin- ja ihmishahmoja. Keskiajalla ikkunat olivat pieniä ja kiviseinät paksuja. Uusgoottilaiselle tyylille oli tyypillistä terävät korkeat muodot, joiden avulla tilaan luotiin ylös suuntautuva vaikutelma. 

Jälleenrakennuksen myötä vuosina 1893 ja 1894 kirkon holvimaalaukset uudistettiin ja niihin otettiin mallia Pariisin Notre Dame -kirkon maalauksista. Tuolloin paksut 1450-luvulta peräisin olevat kiviseinät saivat suurennetut, uusgoottilaisen tyylin mukaiset, suippokaariset ikkuna-aukot. Myös saarnatuoli, penkit, lehterit ja kellotapuli uusittiin samaan aikaan uusgoottilaiseen tyyliin. Kellotapulin katon harjalla kohoaa terävä koristetorni. Tornissa on tuuliviiri, jonka kuva-aihe, kukko, symboloi ylösnousemusta. 

Kirkon kiviseinän paksuutta ja materiaalia sekä ikkuna-aukon punatiilistä koristekehystä voi tunnustella. Tämä onnistuu parhaiten kirkon pohjoissivulla olevalla seinustalla. Kun seisotaan eteishuoneen edessä katse ovea kohti, pohjoissivu on vasemmalla kirkon kulman takana. Kirkon pohjoissivulla sijaitsevat myös kellotapuli ja erillinen sivurakennus, josta löytyvät wc-tilat. 

Kirkossa on korkea harjakatto, joka muodostaa suuren kolmiomaisen tilan julkisivun yläosaan. Päätykolmiossa on punatiilestä sommiteltuja koristekuvioita, mikä erottaa päätykolmion kirkon alaosan rosoisesta harmaasta kiviseinästä. Päätykolmio on valkoista rappausta, jonka päällä on punatiilimuurausta. Kun tiilimuuraukseen jätetään aukkoja, alta jää näkyviin valkoista rappausta. Näin on luotu tiilipintaa syvemmällä olevia valkoisia koristekuvioita. Myös tiilen ja rappauksen vaihtelua voi tutkia tunnustelemalla. Eteishuoneen oven molemmilla puolilla, eteishuoneen ulkokulmissa, on tiilistä muurattu neliö. Neliö sijaitsee noin aikuisen ihmisen rinnan korkeudella ja se kiertää eteishuoneen nurkan yli. Koholla oleva tiilineliö on punainen ja seinä valkoinen. 

Päätyjen koristekuviot ovat pääpiirteissään seuraavanlaisia. Läntisen julkisivun päätykolmiossa, eli sisäänkäynnin yllä, on alimpana vaakasuuntainen valkoinen syvennys. Syvennykseen on kirjoitettu punaisella fraktuuralla, eli kulmikkaalla goottilaisella kirjaintyypillä, raamatunlause psalmin 84 jakeesta 11: 

En dag i Dina gårdar är bättre än eljest tusende.  

Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla.  

Tekstin yllä on vaakasuuntainen syvennys, johon on muurattu 12 tiilirengasta vierekkäin. Ylimpänä on valkoinen suuri risti. Ristin juurella kummallakin puolella on sama määrä valkoisia syvennyksiä. Syvennykset ovat muodoltaan kapeita pystysuuntaisia suorakaiteita, joiden yläpäät ovat pyöristettyjä. Ristin huipulla kummallakin puolella on yksi valkoinen neliapila. 

Kirkon vastakkaisen eli itäisen julkisivun päätykolmiossa alimpana on vaakasuuntainen valkoinen syvennys, johon on muurattu 10 tiilirengasta vierekkäin. Renkaiden yllä on valtava valkoinen risti, vuosiluku 1893 ja yksi neliapila ristin molemmin puolin. Ristin keskellä on pyöreä ikkuna. Ristin sakaroiden kärjissä, eli ristin poikki- ja pystypuiden päädyissä, on kolmiapilan muotoiset koristeet. Ristin ympärillä molemmilla puolilla on sama määrä valkoisia suorakaiteen muotoisia syvennyksiä, joiden yläpäät ovat pyöristettyjä. 

Pyhän Laurin kirkon kuvailutulkkaus: Sisäänkäynti ja kirkkosalin pohja

Audio tekstinä: Vantaan Pyhän Laurin kirkkoon käydään sisään pienen eteishuoneen kautta. Parilliset kaariovet sekä ulkona että sisällä ovat tummaa lämpimänruskeaa puuta ja kierteiset mustat ovenkahvat takorautaa. Sisään astuessa suoraan edessä sijaitsevat toiset pariovet, jotka johtavat ahtaaseen välieteiseen ja siitä sisälle kirkkosaliin. Eteishuoneen seinien alaosa on punainen. Väri muistuttaa tiilen maanläheistä punaruskeaa sävyä, mutta on vaaleampi. Seinien yläosa ja holvikatto ovat valkoisia. Kaarevan holvikaton pintaan on maalattu viiniköynnösmäistä koristekuviota, mikä antaa esimakua kirkkosalin vaikuttavista holvimaalauksista. 

Kirkko on suorakaiteen muotoinen. Sisältä kirkko on itä-länsisuunnassa noin 27 metriä pitkä ja 15 metriä leveä. Kirkon sisäkorkeus lattiasta holvin harjaan on 10,5 metriä. Kirkkosaliin mahtuu istumaan 430 ihmistä ja ylös lehtereille 100 ihmistä. Kirkossa on itä-länsisuuntaisesti kolme laivaksi kutsuttua rinnakkaista osaa. Keskilaivan keskellä on kirkon keskikäytävä. Sivulaivoissa ulkoseinän vierellä on kapeammat sivukäytävät. 

Sisälle kirkkosaliin astuessa edessä avautuu keskikäytävä, joka johtaa alttarille. Oven vierellä on molemmin puolin portaikko, joka nousee yläpuolella sijaitsevalle urkuparvelle ja lehtereille. Heti portaiden jälkeen vasemmalla ja oikealla on kapea eteiskäytävä, jossa on tuoleja, naulakkoja ja virsikirjoja. Eteiskäytävät johtavat kirkon ulkoseinän vierelle, mistä pääsee sivukäytäviä pitkin kohti alttaria. Kirkonpenkit sijaitsevat keskikäytävän ja sivukäytävien välissä. 

Sisään astuessa ollaan urkuparven alla. Tummanruskeat 8-kulmaiset puupylväät kannattelevat urkuparvea, joka muodostaa varjostavan katoksen saapujan ylle. Pylväiden yläpäissä ja urkuparven reunassa on koristeellisia puuleikkauksia ja maalauksia. Myös kirkonpenkkien päädyissä on puuleikkauksia ja niitä voi tutkia tunnustelemalla. Penkin päädyssä keskellä on suuri pyöreä syvennys. Syvennyksen keskellä on neliapila, jossa on rosoinen pintakuvio. Neliapilan yläpuolella penkin yläreunassa on koristeellinen puuleikkaus. Molemmilla sivuilla on yksi kaareva lehtimäinen muoto ja ylinnä lyhyt 8-kulmainen pylväs, joka päättyy pyöristettyyn nuppiin. Puuleikkauksen voi tulkita kuvaavan tyyliteltyä kolmilehtistä liljankukkaa. 

Kirkossa on kahdeksan barokkityylistä kattokruunua, jotka kimaltavat metallinhohtoisina. Barokkityylille on tyypillistä muun muassa ylenpalttisen runsas koristelu. Pronssikruunuissa on kaksoiskotkan muotoinen ripustin, 12 tai 16 kynttilähaaraa kahdessa tasossa ja suureen palloon päätyvä runko. Pienin 8-kynttiläinen kruunu sijaitsee sisäänkäynnin yllä. 

Pyhän Laurin kirkon kuvailutulkkaus: Holvikatto ja holvimaalaukset

Audio tekstinä: Kun astuu sisälle Vantaan Pyhän Laurin kirkon kirkkosaliin, huomio kiinnittyy hämmästyttävän koristeelliseen holvikattoon, joka kohoaa korkeuksiin. Katon rakenteessa toistuvat kaarevat muodot, joita kattoon sommitellut värikkäät kasvi-aiheiset maalaukset korostavat. 

Keskilaivan, eli keskikäytävän, molemmin puolin on neljä jykevää kivipilaria, jotka kannattelevat kirkon kattorakennetta ja lehtereitä. Kirkon sisäkatto on rakenteeltaan holvikatto. Holvi tarkoittaa, että katto on muodoltaan kupolimainen. Se nousee kaarevasti ja kapenee kohti katon korkeinta kohtaa.  

Jokaisen holvikaton pinnassa on kohollaan olevia ruoteita eli kapeita maalattuja koristelistoja. Ruoteet korostavat holvikattoon syntyvää tähtimäistä kuviota. Ruoteet lähtevät yhdestä pisteestä jokaisesta holvin neljästä alakulmasta, joko pilarista tai seinästä. Ruoteet yhdistyvät ylhäällä holvin lakipisteessä. Holvikaton monimutkaista rakennetta voi havainnollistaa käsillä näin:  

Nosta kätesi ilmaan lähekkäin ja kämmenet vastakkain. Paina sormenpäät yhteen, peukalo peukaloa vasten jne., mutta jätä kämmenien väliin mahdollisimman paljon tilaa. Ranteesi ovat ikäänkuin pilareita, jotka kannattelevat holvia. Sormesi ovat ruoteita. Sormenpäiden kohdalla on holvin lakipiste, jossa ruoteet yhdistyvät. Kokonaisuutena kätesi muodostavat kupolimaisen holvin. Kirkon holvikatot muodostuvat ikäänkuin neljästä kädestä. 

Kirkon kaikkien kolmen laivan katossa on peräkkäin viisi holvia eli peräkkäistä kupolimaista kattorakennetta. Kirkon pohjapiirros on siis ikäänkuin ruudukko: se on kolme ruutua leveä ja viisi ruutua pitkä. Kun kävellään länsipäädyn sisäänkäynniltä viiden holvikaton ali, saavutaan kirkon itäpäätyyn alttarille. Sivulaivojen holvikatoissa ruoteet muodostavat rastimaisen kuvion. Keskilaivan holvikatoissa ruoteita on enemmän, jolloin ne muodostavat monimutkaisemman tähtimäisen kuvion. 

Holvikatto on pohjaväriltään valkoinen. Katon pintaan maalatut koristemaalaukset ovat väreiltään sinivihreitä, keltaisia ja punaruskeita. Maalaukset kuvaavat lehtiköynnös- ja kukka-aiheita. Pyhän Laurin kirkon holvimaalauksiin on otettu mallia Pariisin Notre Dame -kirkon maalauksista. 

Holvikaton kohollaan oleviin koristelistoihin eli ruoteisiin on maalattu yksinkertaisia köynnös- ja raitakuvioita. Värikkäät ruoteet nousevat kimppuna pylväässä tai seinässä olevasta ruukkumaisesta ulokkeesta ja levittäytyvät katon valkoiseen pintaan. Ruoteiden väleissä kiipeilevät lehtiköynnöskuviot on maalattu suoraan katon pintaan. Keskellä holvin korkeimmassa kohdassa maalaus muodostaa kukkamaisen ruusukkeen. 

Pilarien väleissä olevien holvikaarien alapintoihin on maalattu toistuvia monivärisiä kuvioita. Kuva-aiheina niissä ovat esimerkiksi valkoiset liljankukat tai säkenöivät tähdet, jotka on maalattu neliapilan muotoisen kuvion sisään. Toisissa holvikaarissa on geometrisiä kuvioita, joiden voi tulkita olevan liuskeisia lehtiä ja tyyliteltyjä liljakuvioita. Holvimaalauksia ja ruoteita on mahdollista tutkia läheltä ja tunnustella ylhäällä lehtereillä. Siellä liikuttaessa täytyy kuitenkin noudattaa varovaisuutta, sillä lehtereiden lattioissa on tasoeroja ja askelmia. 

Pyhän Laurin kirkon kuvailutulkkaus: Alttari

Audio tekstinä: Vantaan Pyhän Laurin kirkon itäpäädyssä on kuori eli kirkon etuosa, jossa sijaitsee alttari. Kuorin lattia on hiukan kirkkosalia korkeammalla. Puoliympyrän muotoinen puinen alttarikaide kiinnittyy kuorin päätyseinään ja sulkee sisäänsä alttarikokonaisuuden: alttarin, alttarirakennelman, alttarimaalauksen ja lasimaalauksen. 

Matalan alttarikaiteen ylä- ja alareunoissa on samettinen punainen pehmuste alttarille polvistumista varten. Puukaiteen pystypuolien väliin jäävät aukot muistuttavat kirkon ikkunoiden suippokaarista muotoa. Yläpäästä terävien suippokaaristen aukkojen väleissä on kolmion tai terävälehtisen kolmiapilan muotoisia syvennyksiä. Syvennyksissä on samanlaista rosoista pintakuviota kuin penkinpäädyn neliapilassa ja saarnatuolissa. Kaiteessa ylimpänä, juuri ennen samettista pehmustetta, on matala vaakasuuntainen koristelista, johon on maalattu köynnösmäistä kuviota. 

Alttarikaiteen sisällä neliskulmainen lattialaatoitus muuttuu ruskeaksi lautalattiaksi. Alttari on kaiteen sisällä matalan korokkeen päällä. Alttaripöydällä on alttarivaate, krusifiksi, avonainen Raamattu, kaksi kynttilää ja kukkia. Alttarin edessä on pehmustettu penkki, jolle voi polvistua. Alttaripöydän yllä on puusta veistetty alttarirakennelma, joka muodostaa kehyksen ja katoksen alttarimaalauksen ympärille. Alttarirakennelmassa on molemmilla sivuilla pylväs, joka kannattelee rakennelman yläosaa. Kummankin pylvään yläpuolelle on kaiverrettu risti. Ristien välissä on rivissä 19 suippokaarista syvennystä, joiden jokaisen pohjalla on pienempi risti. Alttarirakennelman yläkulmissa, pylväiden yläpuolella, on goottilaistyyliset terävät koristetornit. 

Alttarin yläpuolella olevan lasimaalauksen on lahjoittanut konsulinna Maria Ekman kirkon tulipalon jälkeen vuonna 1894. Lasimaalauksen valmistaja on tukholmalainen Neumann & Vogel. Jeesuksen edessä polvistuva mies on pyhiinvaeltaja, mistä ovat merkkinä maahan lasketut sauva ja hattu. Pyhiinvaeltaja on ristinyt kätensä ja painautunut silmät suljettuina vasten istuvaa Jeesusta. Jeesus on kietonut kevyesti kätensä miehen ympärille. 

Lasimaalauksen Jeesuksella on ruskeat pitkät hiukset ja lyhyt parta. Jeesuksen ilme kuvastaa armoa, myötätuntoa ja rauhaa. Jeesuksen päätä ympäröi sädekehä eli kullankeltainen valonhohtoinen kiekko, joka on pyhyyden ja jumalallisuuden tunnusmerkki. Jeesuksen vaatetus eroaa pyhiinvaeltajan vaatimattomasta ruskeasta kaavusta. Jeesus on kuvattu punaisessa vaatteessa ja sinisessä viitassa, joiden värinhohtoa ikkunan läpi siivilöityvä luonnonvalo kirkastaa. Vaatteen punaisen värin voi tulkita symboloivan Kristuksen verta ja sinisen viitan taivaallista asemaa. 

Jeesuksen ja pyhiinvaeltajan yllä olevista pilvistä heitä katsoo kaksi kiharatukkaista enkeliä. Enkeleiden on kansanperinteessä tulkittu esittävän Maria Ekmanin nuorina hukkuneita serkkuja. Jeesuksen jalkojen juurella lukee: Frid vare dig, mikä tarkoittaa Rauha olkoon kanssanne. Tekstin alla on kolme suippokaarien rajaamaa aluetta, joista keskimmäisessä kukkivat valkoiset liljat, jotka liitetään usein Neitsyt Mariaan. Koristekuvioissa liljojen molemmin puolin on ympyröitä, jotka esitetään usein Jumalan, taivaan ja täydellisyyden vertauskuvina. Lasimaalauksen ulkoreunaa kiertää piikikäs valko- ja violettikukkainen orjantappuraköynnös. 

Pyhän Laurin kirkon kuvailutulkkaus: Alttarimaalaus

Audio tekstinä: Vantaan Pyhän Laurin kirkon alttarimaalauksen tekijä on oletettavasti Ingeborg Malmström. Monipuolisesti lahjakas taiteilija oli aikansa tuotteliaimpiin kirkkomaalareihin kuuluvan Robert Wilhelm Ekmanin oppilas. Maalaus on Herttoniemen kartanon omistajan Johan Abraham Stjernschantzin ja hänen puolisonsa Hedvig Charlotta Cronstedtin lahjoitus vuodelta 1853. 

Öljymaalauksen tummaa puuta oleva kehys on ulkomitoiltaan noin kaksi kertaa yksi metriä. Kehyksen ulkoreunaa kiertää ohut kaiverrus ja sen sisäreunaan on maalattu säännöllisen kulmikas viivakoriste eli niin sanottu siksak-kuvio. 

Ingeborg Malmström on maalannut alttarimaalauksen Leonardo da Vincin Pyhän ehtoollisen mukaan. Maalauksen Jeesuksella on ruskeat pitkät hiukset ja lyhyt parta. Jeesuksen ilme kuvastaa armoa, myötätuntoa ja rauhaa. Jeesus on kuvattu punaisessa vaatteessa ja sinisessä viitassa. Jeesus istuu pitkän, valkoisella liinalla peitetyn, pöydän keskellä kuusi opetuslasta kummallakin puolellaan. He kaikki istuvat samalla puolella pöytää, pöydän takana, eli kasvot maalauksen katsojaa kohti. Pöytään on katettu ateria ja leipiä. Jeesuksen levollinen katse suuntautuu alas. Jeesuksen kädet on kuvattu eteen ojennettuina. Avoin vasen kämmen osoittaa ylös ja oikea kämmen alas kohti pöydän pintaa.  

Henkilöiden takana avara sali on hämärä. Huoneen peräseinällä on kolme ikkunaa, jotka jakavat maalauksen sisä- ja ulkotilaan. Ikkunoista avautuu näkymä kauas kukkuloiden ympäröimään kaupunkiin. Jeesus on sijoitettu maalauksen keskipisteeseen niin että kolmesta ikkunasta keskimmäinen sijaitsee hänen takanaan. 

Leonardo valitsi maalaukseen hetken, jolloin Jeesus kertoo opetuslapsilleen kuinka yksi heistä tulee kavaltamaan hänet. Jokaisen opetuslapsen persoonallinen ulkonäkö ja Jeesuksen sanojen aiheuttama tunnereaktio on maalattu huolellisesti. Opetuslasten ilmeiden ja eleiden on tulkittu kuvaavan yllättyneisyyttä, järkytystä ja suuttumusta. Opetuslapset ovat eri ikäisiä ja suurin osa heistä on parrakkaita. Opetuslasten vaatetuksen väritys vaihtelee samoin kuin heidän hiustensa pituus ja väri. 

Maalauksen henkilöt sijaitsevat seuraavasti alkaen vasemmalta: 

• Pöydän päässä Bartolomeus on ponnahtanut seisomaan. Hän vaikuttaa tarkkailevan muita opetuslapsia. 

• Vieressä Jaakob nuorempi nojautuu vasten Andreasta. 

• Andreas nostaa kätensä ilmaan kuin hämmästyksen merkiksi. 

• Pietari kumartuu Johanneksen puoleen. Hän pitelee kädessään tikaria. 

• Varjossa istuva Juudas vetäytyy poispäin Jeesuksesta. Hän puristaa nyrkissään pientä pussukkaa, kenties kukkaroa. 

• Alistuneelta vaikuttava Johannes on ristinyt kätensä. 

• Opetuslasten keskellä Jeesus odottaa tyynen rauhallisena. 

• Tuomas on kohottanut kätensä. Muuten käsi on nyrkissä, mutta suora etusormi osoittaa ylöspäin. 

• Jaakob vanhempi levittelee pöyristyneen oloisena käsiään. 

• Filippus katsoo kohti Jeesusta ja painaa kätensä rintaansa vasten kuin hätääntyneenä tai epätietoisena. 

• Matteus viittilöi Jeesukseen suuntaan ja katsoo kysyvästi vierustovereihinsa Taddeukseen ja Simoniin. 

• Taddeus ja Simon vaikuttavat uppoutuneen keskinäiseen sananvaihtoon. 

Pyhän Laurin kirkon kuvailutulkkaus: Saarnatuoli

Audio tekstinä: Vantaan Pyhän Laurin kirkon saarnatuoli sijaitsee kirkon pohjoissivulla eli ovelta katsottuna kirkkosalin vasemmalla puolella. Saarnatuoli on kirkkosalin ja kuorin rajalla, viimeisen pilarin juurella. Kulmikas ja koristeellinen saarnatuoli on tummanruskeaa puuta kuten kirkon muukin sisustus. Saarnatuolin muoto tuo mieleen jalallisen suorareunaisen maljan: puhujakoroke muistuttaa maljaa ja sen alla oleva jalustalla seisova pylväs maljan jalkaa. 

Saarnatuolin takana on puiset portaat, joita pitkin pappi nousee puhujakorokkeelle. Puhujakorokkeen lattia on 180 senttimetrin korkeudella kirkkosalin lattiasta. Korokkeella ollessaan pappi seisoo siis selvästi seurakuntaa korkeammalla. 

Papin selän taakse jäävään pilariin on sijoitettu kullanhohtoinen barokkityylinen lampetti eli seinään kiinnitetty koristeellinen kynttilänpidin. Kaksikynttiläisen lampetin kilpi on suorakaiteen muotoinen ja sen reunaa kiertää kukka- ja hedelmäaiheinen kohokuvio. Keskelle on kaiverrettu tekstiä. Papin edessä on kirjateline, josta laskeutuu saarnatuolin eteen pieni koristeltu kirjaliina. Kirjaliinan väri vaihtuu kirkkovuoden liturgisten värien, eli kirkkovuoden sisältöjä korostavien symbolisten värien, mukaan. 

Puhujakoroke on kahdeksankulmainen. Se pystysivuilla on koristeellisia kohokuvioita ja rosoinen neliapilakuvio, joka toistuu myös kirkonpenkkien päädyissä. Puhujakorokkeen kirkkosaliin suuntautuvalla sivulla on neliapilan sijaan suuri kapea risti. 

Saarnatuolin alaosan muotoa ja koristelua voi tutkia tunnustelemalla. Suositamme kuitenkin lähestymään saarnatuolia varoen, sillä sen ulkoneva kulmikas reuna sijaitsee aikuisen ihmisen pään korkeudella ja saattaa aiheuttaa törmäysvaaran. 

Saarnatuolin pohjaa kiertää kaiverrettu koristelista, joka sijaitsee noin kasvojen korkeudella. Koristelistassa on rivissä terävälehtisen kolmiapilan muotoisia syvennyksiä, joiden sisällä on rosoista pintakuviota. Tämä kuva-aihe toistuu myös alttarikaiteessa sekä saarnatuoliin ja lehtereille johtavien portaiden kaiteissa. Koristelistan alla puhujakorokkeen pohja kapenee alaspäin kohti pylvästä, joka kannattelee saarnatuolia. Kaltevassa pohjassa on kapeita kohollaan olevia maalattuja koristelistoja. Koristelistojen väleissä on kolmiomaisia syvennyksiä, joiden sisään on maalattu kukkivaa kasvia kuvaava koristekuvio. 

Pyhän Laurin kirkon kuvailutulkkaus: Puuveistokset

Audio tekstinä: Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on esillä kolme keskiaikaista pyhimyspatsasta: Maria ja Jeesus-lapsi 1400- ja 1500-luvun taitteesta, Pyhä Dominicus 1400-luvun lopulta sekä tuntematon, lyypekkiläistä työtä oleva naispyhimys, 1400-luvun puolivälistä. Lehtipuusta veistettyjen pyhimysten tekijää ei tunneta. Nykyään veistokset ovat puun värisiä. Emme voi varmuudella tietää, miten värikkäitä veistokset ovat mahdollisesti aikaisemmin olleet. 

Kaikki kolme veistosta on kiinnitetty kirkkosalin kivipilareihin aikuisen ihmisen päätä korkeammalle, jolloin veistoksen henkilön katse ikäänkuin laskeutuu kirkonpenkeillä istuvan seurakunnan ylle. Kaikki veistosten henkilöt on kuvattu seisovassa asennossa ja ne ovat selkäpuolelta litteitä.  

Mariaa ja Jeesus-lasta kuvaava veistos on sijoitettu lähimmäs alttaria, kirkkosalin ovelta katsottuna alttarin oikealle puolelle. Veistos on ripustettu kirkkosalia ja kuoria erottavaan pilariin. Maria kannattelee vasemmalla käsivarrellaan kiharatukkaista Jeesus-vauvaa. Marian kasvonpiirteet, hartioille laskeutuvat pitkät kiharat ja vaatteiden runsaat laskokset ovat taidokkaasti veistettyjä. Halkeama on vaurioittanut kasvojen toista puolta ja oikea käsi on ajan saatossa kulunut pois.  

Samalla puolella kirkkosalia, seuraavassa pilarissa, sijaitsee kruunupäinen naispyhimys. Naispyhimyksen kasvoilla on armollinen ja lempeä, jopa hymyntapaiseksi tulkittavissa oleva ilme. Hän kannattelee vaatteensa pitkää laskostuvaa helmaa toisella käsivarrellaan. Tavallisesti pyhimystä kuvaavat tunnusesineet on sijoitettu käsiin tai jalkojen juureen. Koska veistoksen kädet puuttuvat ja alaosa on lahonnut, naispyhimystä ei voi tunnistaa. 

Pyhää Dominicusta esittävä veistos sijaitsee kirkkosalin vastakkaisella puolella saarnatuolin edessä olevassa pilarissa. Pyhä Dominicus on kuvattu pukeutuneena munkin hupulliseen viittaan, tunikaan ja päänmyötäiseen myssyyn. Hän kantaa vasemmassa kainalossaan kirjaa. Kasvot ovat muita veistoksia litteämmät ja siten myös hiukan ilmeettömämmät. Tältäkin veistokselta puuttuvat kädet ja rinnassa on mahdollisesti lahovaurion aiheuttamia kulumia. 

Pyhän Laurin kirkon kuvailutulkkaus: Tekijä ja lähteet

Audio tekstinä: 

Kuvailutulkkauskäsikirjoitus ja luenta Carita Lehtniemi 

Kuvailutulkkauskonsultti Heikki Ekola 

Äänitys Henry Keinälä, Fortress Soundworks 

Kuvailutulkkauksessa käytetyt lähteet: 

Pyhän Laurin kirkko -esite. (2023). Vantaan seurakunnat. 

Salminen, Tapio & Vantaan kaupunki. (2013). Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika. Vantaan kaupunki. 

Knapas, Marja Terttu & Vantaan seurakunnat. (1994). Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500: tutkielmia kirkon historiasta. Vantaan seurakunnat. 

Anita Kyrklundin ja Pia Vuorikosken artikkeli: Pitäjän kirkon alttaritaulun tekijäksi paljastui unohdettu naistaiteilija. Kirjasta Koivisto, Andreas & Vantaa-seura. (2022). Helsingin pitäjä - Vantaa 2023: Elävä kulttuuriperintö. Vantaa-Seura ja Vantaa historiatoimikunta. 

Hiekkanen, Markus & Jokela, Salla. (2014). Suomen keskiajan kivikirkot (3. uudistettu painos.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 

Vantaan seurakuntien verkkosivu: Pyhän Laurin kirkko. 

Museoviraston verkkojulkaisu: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Helsingin pitäjän kirkonkylä. 

Wikipedian verkkojulkaisu: The Last Supper (Leonardo) 

Agricola-opintokeskuksen verkkojulkaisu: Interaktiivinen kuva Leonardo Da Vincin maalauksesta Viimeinen ehtoollinen. Ikonen, Essi & Agricola-opintokeskus. (2017). 

Sivun ylin kuva: Marja Väänänen