Myyrmäen kirkon taide

Urut ja musiikki

Myyrmäen kirkon urut kuuluvat tyyliltään barokkiurkuihin. Ne on yhdistetty nykyajan arkkitehtuurin niin, että tuloksena ovat modernit barokkiurut.

Myyrmäen kirkon modernit barokkiurut on tehty pohjoissaksalaisen 1600-luvun urkurakennusperinteen mukaan.

Erikoista uruissa on, että yksi pillistö on urkurin selän takana lattialla, kun loput ovat soittajan edessä seinää vasten, kuten yleensä. Tämä juontaa juurensa 1600-luvun tyyliin, jolloin urut olivat parvella, ja urkurin selän takana oleva pillistö oli parven reunalla.

Myyrmäen kirkon urut ovat yhtenäinen kokonaisuus, jonka 36 äänikertaa yhdistelemällä urkuri voi saada aikaan lukemattomia erilaisia sointivärejä. Näillä uruilla voi soittaa hyvin eri tyylikausien musiikkia.
- Kanttori Kari Jerkku

Käsillä soitettavia koskettimistoja on kolme. Jokaisessa 56 kosketinta eli yhteensä 168.
Jaloilla soitettavan jalkion koskettimia on 30.
Pillejä uruissa on n. 2300. Niistä 340 on urkurin viritettäviä ns. kielipillejä.
Suurimman pillin soiva pituus on hieman yli 5 metriä. Pillin sävel on hyvin matala c eli lähes pelkkää huminaa.
Pienimmän pillin soiva pituus on hieman alle 1 cm. Pillin sävel on erittäin korkea g, joka on ihmisen kuulokynnyksen rajalla.
Äänikertoja on 36. (Yksi äänikerta on koskettimien määrä samalla sointivärillä soivia pillejä.)
Koska periaatteessa kaikkia äänikertoja voidaan yhdistää, saadaan 36 äänikerralla aikaan teoriassa lähes 69 miljardia erilaista sointiväriä.
Pillit ovat eripainoisia ja erilaisista materiaaleista tehtyjä. Suurin osa pilleistä on lyijyn ja tinan sekoitusta, osa puuta, osa kuparia.
Myyrmäen kirkon urut on rakentanut Kangasalan urkurakentamo.

Kirkkotekstiilit

Valon heijastuminen, ilmavuus ja keveys olivat tärkeitä tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhiselle, kun hän suunnitteli Myyrmäen kirkon tekstiilit. Suunnitelman nimi oli Valoa kohti.

Väreiksi hän valitsi murretut sävyt, joihin oli saanut vaikutteet vanhoista harmaakivikirkoista ja niiden haalistuneista väreistä.

Suuria seinätekstiilejä on kirkkosalissa ja viereisissä saleissa yhteensä 11. Tekstiilien materiaaleina ovat pellava ja siima. Kristiina Nyrhisen ehdotus kirkon tekstiileiksi valittiin kutsukilpailun parhaaksi. Hänen suunnitelmansa nimi oli Valoa kohti.

Valitsin pellavan, koska se on juhlava ja kestävä. Siima viehätti minua kalastajasymboliikan takia.
Halusin tehdä ei-esittävää, mutta isoa, ilmavaa ja kevyttä, jossa olisi väriä mukana. Niin yksinkertaisia kuin ne olisivat vain tipahtaneet taivaasta paikalleen.
Alttariseinän tekstiiliteos elää valon myötä. Sen osat toistavat kirkkovuoden värisymboleita. Vihreä elämää ja kasvua, violetti hiljentymistä ja kärsimystä, sininen taivasta sekä valkoinen juhlaa, puhtautta ja ikuista iloa. Sama symboliikka toistuu liturgisissa vaatteissa ja muissa tekstiileissä.
- Tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhinen