Avioliittoon vihkiminen
Avioliitto voidaan solmia joko kirkollisesti tai siviilivihkimisellä. Kirkkohäät valitsee kahdeksan kymmenestä kihlaparista.
Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on sekä juridinen tapahtuma että pyhä toimitus, jossa pyydetään liitolle Jumalan siunausta.
Avioliiton solmimisesta ja purkamisesta sekä puolisoiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään avioliittolaissa. Tietoa avioliittolaista -esitettä saa kirkkoherranvirastoista ja muilta väestörekisterin pitäjiltä. Kihlaparit saavat sen siinä vaiheessa, kun he pyytävät avioliiton esteiden tutkintaa.
Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Siten varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu.
Vihkiminen voidaan toimittaa, kun kihlapari on saanut todistuksen avioliiton esteiden tutkinnasta. Todistuksen saa aikaisintaan seitsemäntenä päivänä tutkinnan pyytämisestä, ja se on voimassa neljä kuukautta. Todistus annetaan vihkijälle.
Evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos toinen kihlakumppani ei ole ev.lut. kirkon jäsen, heidät voidaan vihkiä kirkollisesti, jos kirkkoon kuulumaton on muun kristillisen uskontokunnan jäsen.
Vihkiminen voidaan toimittaa kirkoissa, kotona tai muussa sovitussa paikassa, vuoden kaikkina päivinä. Avioliittoon vihkiminen on maksutonta.
Henkirjoittajan toimittaman siviilivihkimisen voi myös kirkollisesti siunata. Kirkollinen siunaaminen voidaan toimittaa heti siviilivihkimisen jälkeen tai jopa vuosien päästä. Siunaaminen muistuttaa rakenteeltaan kirkollista vihkimistä.







