Pappisvihkimys - vaiko Kuvaajien juhla?

Olemme jäseniä Addis Abeban Evankelinen Mekane Yesus -seurakunnassa. Arkikielessä sitä kutsutaan "Äitikirkoksi", koska siitä seurakunnasta aikanaan 50 vuotta sitten syntyi koko Mekane Yesus -kirkko.


Seurakunnalla on tähän asti ollut kaksi pappia, kirkkoherra ja kappalainen. Minä olen kolmantena seurakunnan "apupappi". Lähinnä palvelen perhetyössä yhdessä Anna-Kaarina -vaimoni ja kappalaisen kanssa, mutta autan myös mm. kuukausittain ehtoollisenjaossa aina silloin, kun paikkakunnalla olemme.


Helmikuun alussa minulla oli saarnavuoro kotikirkossamme. Vähän ennen tuota sunnuntaita kuulimme, että samassa jumalanpalveluksessa on myös pappisvihkimys. Etukäteen kukaan ei tullut asiasta maininneeksi, mutta lopulta minäkin olin yhtenä avustajana pappisvihkimyksessä.
 

Vihkimyksen toimittajana oli pääkaupunkihiippakunnan pääsihteeri, kun hiippakunnan johtaja, suomalaisittain siis piispa, oli estynyt. Tämä nuori pappi ei nähtävästi ollut koskaan tällaista toimitusta johtanut, niin että yksi ja toinen asia unohtui. Muun muassa pappisviran merkki, stoola, kyllä juhlallisesti asetettiin papiksi vihittävän kaulaan, mutta itse pappisvirkaan asettamissanat olivat unohtuneet. Pappiskandidaatilta ei myöskään kysytty hänen sitoutumistaan Raamattuun, vanhoihin uskontunnustuksiin ja kirkon oppiperustaan; kätten päällepanokin unohtui. Minä siinä alttarilla ollessa kuiskasin naapurille poisjääneistä kohdista, jolloin kätten päällepano sentään suoritettiin; virkaan asettamissanat lausui vähän kuin jälkikäteen kirkkoherra, joka oli siis pappisvihkimys-toimituksessa vain avustajana. No, tekevälle sattuu, ohjelmat eivät aina mene niin kuin on suunniteltu - tai niin kuin olisi tehty, jos olisi suunniteltu.


Asia, jonka kanssa minulla on itsessäni pitelemistä, on kuvaajien toiminta erilaisissa seurakunnan juhlissa. Tässäkin tilanteessa kuorissa hääräsi yhtaikaa videokuvaaja ja NELJÄ valokuvaajaa. Alttarikaiteen edessä seisoivat ensinnäkin papiksi vihittävä ja kaksi evankelistan (eli seurakuntatyöntekijän) tehtävään asetettavaa. Samassa kaaressa seisoivat kahta puolta myös seurakunnan vanhimmat (siis kirkkoneuvoston jäsenet). Videokuvaaja tunki näiden seisojien kaaren sisäpuolella, heidän ja alttarikaiteen väliin, ja polvistui siihen saadakseen kasvopuolen lähikuvia näistä siunattavista. Digikamerakuvaajat kurkottivat seisojien välistä kameroitaan saadakseen hekin näitä kaaren sisäpuolisia kuvia. Kyllä minua kiehutti, olisi tehnyt mieli mennä läimäyttämään noita kameroilla tungettelijoita vähän etäämmälle - mutta ei kai sekään olisi ollut alttaripalveluksessa olevalle papille oikein sopivaa käytöstä ...


Seurakunta sai uuden papin, evankelistatkin tulivat tehtävään asetetuiksi. Ehkäpä me ulkomaalaiset olimme vain pieni vähemmistö, joita ulkonaiset häiriötekijät kiusasivat. Lähetystyö on päättymätöntä kärsivällisyyskoulua, muun muassa.


Itä-Afrikan terveisin,

Matti Palmu
http://etiopian.palmu.st