Kotona taas

Kaukoidän matkamme on onnellisesti ohi. Palasimme Etiopiaan maanantaiaamuna matkustettuamme koko yön lentokoneessa. Ja minkälaisen yön: sille ei tahtonut tulla loppua lainkaan. Matkustimmehan idästä kohti länttä. Viiden tunnin aikaero näkyi yön jatkumisena 17 tuntia lentäessämme aikavyöhykkeitä taaksepäin... Nairobiin saapuessamme päivä alkoi pikkuhiljaa sarastaa. Olo oli todella tokkurainen, kun viimein pääsimme kotiin. Ja nyt pitäisi saada ajatukset taas siirtymään Etiopian asioihin!

Mitä jäi päällimmäiseksi mieleen matkalta? Kiitollinen mieli siitä, että saimme tuon matkan tehdä. Kohtasimme innostuneita ihmisiä kolmessa eri maassa. Kaikkialla kuului sama viesti: ”Me tarvitsemme perhetyötä. Muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa perheet voivat huonosti, avioerot ovat lisääntyneet. Kirkkojen on aika tehdä jotain perheiden tilanteen helpottamiseksi. Me tarvitsemme kirkoissamme lisää koulutusta tällä alueella.”

Lähdimme paluumatkalle Taiwanista, Taipeista lauantaina aamupäivällä. Yövyimme Hongkongissa  lentokenttähotellissa, sillä jatkolento Nairobiin oli vasta sunnuntai-iltana.  Paljoa emme kuitenkaan ehtineet hotellin mukavuuksista nauttia, sillä tapasimme lauantai-iltana vielä taiwanilaisen herra Joseph Lu’n, Hsinchun teologisen seminaarin hallintojohtajan, jonka aloitteesta perhetyön käsikirjamme käännettiin mandariinikiinaksi. Söimme yhdessä hänen ja vaimonsa kanssa päivällistä ja samalla keskustelimme perhetyön mahdollisuuksista ja haasteista Taiwanissa. Herra Lu opiskelee vaimonsa kanssa Hongkongin teologisessa seminaarissa ensi kesään asti. Hän on mielestämme yksi avainhenkilöistä Taiwanin kirkon perhetyön koulutuksen suunnittelussa.

Sunnuntaina olimme kiinankielisessä jumalanpalveluksessa luterilaisessa Tsing Yi Carpenter -seura-kunnassa. Kirkonmenojen jälkeen osallistuimme vielä pariskuntien keskusteluryhmään. Siellä tuli kuin seinä vastaan: Väsymys iski niin, että vaikka meille tulkittiin keskustelun pääkohtia, tuntui, etten ymmärtänyt lainkaan, missä ollaan menossa! Lopuksi piirin vetäjä pyysi meitä kertomaan ajatuksiamme käsitellyistä kysymyksistä. Yritin siihen saada jotain järkevää sanotuksi puolisoiden välisen keskustelun merkityksestä ja vuorovaikutuksen keskeisistä asioista.

Kirkosta hotelliin palattuamme pakkasimme tavaramme, sillä huone piti luovuttaa pois jo iltapäivällä. Lentomme lähti vasta illalla kymmenen maissa paikallista aikaa, joten istuskelimme vielä pari tuntia hotellin aulassa ennen kentälle lähtöä.

Matkustaminen avartaa, mutta myös väsyttää!

matkaterveisin Anna-Kaarina Palmu Etiopiasta

anna-kaarina.palmu@felm.org

[Anna-Kaarina ja Matti Palmu olivat maaliskuussa 2009 kolme viikkoa perhetyön opetus- ja neuvottelumatkalla Thaimaassa, Hong Kongissa ja Taiwanissa. Matkan pääkohde oli Taiwanin luterilainen kirkko, ja sen teologinen seminaari.]