Huihuin häät

Savu ja hiekka sekoittuvat toisiinsa. Paukkuraketit rätisevät, ihmiset huutelevat toisilleen ja minä mietin kehtaisinko laittaa kädet korvien suojaksi. Joka puolella tuntuu olevan ihmisiä, raketteja ja hääpareja.

Kiinalaisen kalenterin mukaan tämän vuoden toukokuun alku on erityisen suotuisa aika juhlia häitä. Lasten vanhin serkku, Huihui on myös menossa naimisiin. Virallinen avioliittolupa on hankittu hyvissä ajoin, ja sukulaiset on kutsuttu koolle Huai He –joen varrelle.

- Joko ne tulevat, kysyy joku.

Hetkeen ei kuulu vastausta. Toisen sedän kännykästä kuuluu tuttu soittoääni, ja Joonatan alkaa hyräillä mukana. Ärsyttää pikkuveljeään liittämällä mukaan epämääräisen tanssin.

Ohiajavassa avopakettiautossa istuu punaisiin univormuihin pukeutunut soittokunta, joka puhaltelee satunnaisesti torviinsa. Punaposkiset lapset jäävät katselemaan, ensin soittajia, sitten ohiajavaa häätavaroin lastattua autoa, jossa on kaikki tarvittava sianpuolikkaista huonekaluihin.

On kuuma.

- Nyt!

Kuudes setä kaivaa taskustaan sytyttimen, ja antaa tulen hipoa punaisen rakettimaton reunoja. Kukkasin koristeltu auto kaartaa kengänkorjaajan viereen, raketit paukkuvat. Ovi aukeaa ja esiin tulee punainen sateenvarjo.

Huihui taluttaa morsiamensa varjon suojassa uuteen kotiin. Raketit paukkuvat taas, jotta pahat henget pysyisivät poissa. Hyvätkin, ajattelen säälien korvieni karvasoluja.

Juuri, kun säteilevä morsian on astumassa kynnyksen yli, sulhanen virnistää ja sieppaakin tämän syliinsä. Tuleva vaimo huudahtaa yllättyneenä.

Odottelun täyteisen päivän jälkeen juhlitaan ravintolassa. Tuore aviopari kumartaa moneen kertaan vanhemmilleen ja muille sukulaisille. Esi-isillekin. He kiittävät menneinä vuosina saamastaan huolenpidosta ja lupaavat osoittaa kunnioitusta läheisilleen. Pari kumartaa myös toisilleen.

Ennen kumarrukset piti suorittaa polvistuen, ja yksi kumarrus oli yleensä osoitettu puhemies Maon kuvalle. Nykyään riittää, että selkä taipuu puoleksi minuutiksi 80 asteen kulmaan.

Puolen miljoonan ihmisen maaseutukunnassa on paljon kristittyjä, sillä 1930-luvulla alueelle oli tullut amerikkalainen lähetyssaarnaaja. Peltojen keskeltä löytyy myös pieni kirkko.

Paulos siunaa veljenpoikansa avioliiton, ja häävastaanoton seremoniamestari antaa pariskunnalle luvan halata toisiaan. Serkut hurraavat. Sedät ja tädit hymyävät ymmärtäväisinä. Aika uskaliaita nämä nykyajan nuoret.

Kymmenien ruokalajien joukossa on muun muassa kukonhelttoja ja kilpikonna liemessä. Onneksi lapsilla ei ole silmiä kuin morsiamelle, joka on käynyt uusien tapojen mukaan vaihtamassa valkoisen pukunsa hohtavan punaiseen silkkiin. Myös muffinsit kiinnostavat.

Tuore aviopari kiertää jokaisen luona juomassa maljan. Heidän pitäisi juoda kaikkien vanhempien ja ikäistensä kanssa lasillinen hyvin kirkasta viinaa. Jokaisen kanssa erikseen. Tällä kertaa pari vain tarjoaa vierailleen. Siemaus riittää.

Aliisa on ollut pitkään ihastuksesta mykkä. Morsiamen ihanat asut ja hiuslaitteen kimallus on hetkeksi ylittänyt jopa 5-vuotiaan prinsessahaaveet.

Äkkiä Aliisa muistaa, että kaunis morsian on sama tyttö, jonka kanssa hän on leikkinyt monta kertaa piilosta, juoksee tämän luokse ja tökkii tätä sormellaan kylkeen kunnes pääsee tämän syliin. Kuulen paikalleni pienen kuiskauksen.

-Wo ai ni. Minä rakastan sinua.

Morsian antaa Aliisalle suukon poskelle.

Johanna Kettunen-Huang

Kuva: Tiina Pietiläinen