Helsinki-Tukholma-Helsinki-Tukholma-Vuosaari

Eilen tulin kotiin ’Tukholman risteilyiltä’. Pää on kotiin tullessa aina vähän pyörällä ja maa tuntuu keinuvan. On outoa kun oma sänky on aivan paikallaan eikä mistään kuulu koneiden hurinaa.

’Risteilyn’ arkeen kuuluu olla joka toinen päivä Tukholmassa joka toinen päivä Helsingissä. Jo se on omiaan sekoittamaan päätä; aina ei muista, missä on. Keskiviikkona söin jäätelöä tuomikirkon rappusilla Helsingissä ja torstaina juoksin Tukholman rautatieaseman edessä bussiin nro 53. Helsingin päässä usein, kun kuulen puhuttavan suomea, hätkähdän luullen, että minulle puhutaan.

Pyrin joka päivä käymään ainakin hetkeksi ulkona. Kaikilla työntekijöillä ei ole tätä mahdollisuutta; esim. hyttisiivoojat, korjausmiehet ja matruusit ovat laivan satamassa ollessa töissä. Joskus jään heidän kanssaan laivaan. Kerran olin matruusin kanssa korissa laivan ulkopuolella maalaamassa laivaa. Sain ”korikasteen”, kun meidät nostettiin korkeuksiin laivan yläpuolelle. Sieltä oli hulppeat näkymät yli Tukholman vanhan kaupungin. Ylitin myös itseni, koska minulla on korkean paikan kammo. Matruusi neuvoi, ettei pidä katsoa alas, ja sillä neuvolla pärjäsin.
On myös sellaisia työntekijöitä, jotka pääsisivät ulos, mutta eivät lähde. Juuri toissa päivänä eräs nuori mies kertoi viimeisen seitsemän vuoden aikana käyneensä vain kolme kertaa Tukholmassa maissa, ettei kiinnosta. Eikä hän ole ollenkaan ainoa.

Laiva on paikka, joka ei oikeastaan ole tarkoitettu ihmisen pidempiaikaiseen oleskeluun. Lattia tärisee tai keinuu koko ajan ja ilmastointi on koneellista. Lisäksi ovat kaikki koneet, jotka pitävät ääntä. Työntekijöillä on paljon mm.selkä- ja nivelvaivoja. Konehuoneessa useimmiten vaivaavat polvet. Huomaan itse, että kun olen vain seisonut useamman tunnin, niin selkä ja polvet ovat aivan jäykät.
Seison milloin missäkin nurkassa juttelemassa jonkun työntekijän kanssa. Viime viikon aiheet liikkuivat puolison työttömyydestä ja lapsen murrosiän ongelmista työkaverin kiusaamiseen ja luottamuksen puutteeseen.

Eilen kotiin tultuani kävin vielä Vuosaaren merimieskirkossa grillijuhlissa. Meille valmistui sinne uusi hieno toimipiste tämän vuoden alussa, uuden sataman kupeeseen. Paikka on kaikille avoin, käykääpä tutustumassa, osoite on Provianttikatu 4 ja bussi 90B menee melkein oven eteen. Kirkko on auki ma-pe klo 12-22.

Jaana Rannikko
laivakuraattori