Keskiaikainen Helsingin pitäjän seurakunta

Pyhän Laurin kirkko toimi keskiajalla Helsingin pitäjän seurakunnan keskuksena. Mahtipitäjään kuuluivat nykyiset Helsingin ja Vantaan kuntien alueet sekä osia Tuusulasta, Nurmijärvestä ja Espoosta.

Alueeltaan Helsingin keskiaikainen suurpitäjä oli huomattavasti nykyisiä Vantaan ja Helsingin kaupunkeja laajempi kokonaisuus. Se ulottui kauas sisämaahan aina Hämeen rajoille saakka.

Asiakirjalähteisiin Helsingin pitäjä ja seurakunta ilmestyivät 1400-luvun alussa. Pitäjä näyttää kuitenkin olleen olemassa jo 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alkupuolella. Lisäksi tiedetään, että Helsingin seurakunta on syntynyt viimeistään 1300-luvun jälkipuoliskolla. Pyhän Laurin kirkon muurien vanhimmat osat sen sijaan ajoittuvat vuosille 1455 - 1460.

1900-luvulla Helsingin pitäjän seurakunta alkoi jakautua pienempiin seurakuntiin (edelleen olemassa olevat alleviivattu):
Huopalahti 1917
    > Munkkiniemi 1961
            > Munkkivuori 1967
    > Hakavuori 1966
    > Kannelmäki 1966
    > Pitäjänmäki 1966
Oulunkylä 1919
Kulosaari 1921
Malmin suomalainen 1953
    > Herttoniemi 1961
    > Roihuvuori 1965
            > Vartiokylä 1965
                    > Vuosaari 1967
            > Mellunkylä 1981
    > Pakila 1961
Malms svenska 1953
    > Lukas 1961
    > Markus 1961
    > Matteus 1961
Helsingin pitäjän (suomenkielinen) seurakunta 1956 Tikkurila 1972
    > Korso* 1966
    > Vantaa (Vantaankoski) 1966
            > Hämeenkylä 1985
    > Hakunila 1985
    > Rekola 1985
Helsinge Vanda svenska församling 1956

Helsingin pitäjän seurakunta on siis kahdenkymmenen suomenkielisen ja neljän ruotsinkielisen nykyisin Helsingissä ja Vantaalla toimivan seurakunnan emäseurakunta.

*) Korson seurakunnan alue on pääosin Vantaa Tuusulan pitäjän aluetta, joka liitettiin Keravasta Helsingin pitäjään vuonna 1954. Seurakuntajakojen historiassa Helsingin pitäjä on kuitenkin Korson emäseurakunta. Toisaalta Lauttasaari kuului Helsingin pitäjään keskiajalta lähtien vuoteen 1946 asti, mutta Lauttasaaren tuli oma seurakunta vasta kun Keski-Helsingin seurakunta jaettiin kolmeen osaan vuonna 1956, joten Helsingin pitäjä ei ole Lauttasaaren emäseurakunta.

Lähteet: Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 (toim. Markku Haapio ja Laura Luostarinen), sivut 43-66. 371 ja 453; Vantaan Pyhän Laurin kirkko - Tutkielmia kirkon historiasta (toim. Marja Terttu Knapas), sivut 11 ja 30-31; Markus Hiekkanen: Suomen kirkot keskiajalla, Otava 2003

Koonnut: Jouni Salko