Seutulan kappeli

Kerrosalaa rakennuksella on parvi mukaanlukien 292 neliömetriä. Matalaa tornia koristaa korkeahuippuinen kattoratsastaja. Kappelin ikkunat ovat segmenttikaarelliset. Kangasalan urkutehtaan rakentamat mekaaniset, neliäänikertaiset urut kappeli sai vuonna 1969.
Vuonna 1964 - 65 maalatun alttaritaulun tekijää ei tunneta. Kirkon 60-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1985 kappeli sai käyttöönsä hollantilaisessa Pettit & Fritsenin valimossa valetun kellon.

Taustalla vahva herätysliike
Rukoushuonetta alueelle ryhtyi vuonna 1924 puuhaamaan Seutulan kansakoulun opettajan Maija Metiäisen perustama Ripukylän rukoushuoneyhdistys ry.  Ennen rukoushuoneyhdistystä alueella vaikutti vuodesta 1910 toiminut Seutulan lähetysyhdistys, jonka  perustajana mainitaan emäntä Sofia Hakola.
Lähetystoiminta loi pohjaa alueelle syntyneelle uskonnollisten yhdyskuntien rajat ylittäneelle herätysliikkeelle. Uskonnollisia kokouksia järjestettiin Seutulan kansakoulussa vuoteen 1921 asti, jolloin kunnanvaltuusto kielsi uskonnolliset tilaisuudet koululla, ellei mukana ollut seurakunnan pappia. Kiellosta johtuen seuroja ryhdyttiin järjestämään kodeissa, mutta aikaa myöten tilat kävivät ahtaiksi.

Vuokratontti Köningstedtin kartanon mailta
Köningstedtin kartanon isäntä, majuri Mikael Gripenberg suostui 6.9. 1924 vuokraamaan Seutulan rukoushuoneelle tarvittavan maa-alan 99 vuodeksi yhden markan vuosivuokralla.
Mahdottomasta unelmasta totta tehnyttä pyyteetöntä yhteistyötä kuvaavat kappelin seinällä olevat sanat ”Herralta se on tullut ja on ihmeellistä meidän silmissämme.”
Varoja kappelin rakentamiseksi kerättiin ompeluseuroissa ja myyjäisissä. Koteihin jaettiin keräyslippaita, ja perheen asemasta riippuen lippaaseen laitettiin rahaa kuukaudessa 3 – 10 markkaa. Myös rakennuspuut saatiin lahjoituksina. Kappelin piirustukset hankki majuri Gripenberg. Kappelin urakoitsijana ja rakennusmestarina toimi Selim Nurmi, jonka apuna oli vakinaisesti kahdesta  kolmeen miestä sekä lukuisia vapaaehtoisia. Rahaa rakentamiseen kului 100 000 markkaa.
Elimiksi nimetty rukoushuone vihittiin käyttöön vuonna 1925. Talon kirkkaanpunainen väritys mustine ovineen ja ikkunalautoineen oli tontin lahjoittajan ehto maa-alan vuokraamiselle.

Hengellisen elämän keskus
Kappelista muodostui Riipilän, Keimolan ja Seutulan hengellisen elämän keskus, johon kokoontui väkeä Nurmijärveltä saakka. Erityisen odotettuna vieraana pidettiin pastori, sittemmin kirkkoherra, rovasti Otto Weckströmiä.
Seudulla vuodesta 1910 lähtien vaikuttanut uskonnollinen liikehdintä alkoi laantua 1930-luvulla. Seutulan kappelin toiminta jäi luterilaisten varaan. Rukoushuoneyhdistyksen toiminnan lakattua sen varat kappeli mukaanlukien olisi pitänyt lahjoittaa Suomen lähetysseuralle. Se ei voinut ottaa lahjoitusta vastaan, koska rapistuneen rakennuksen korjaaminen olisi vaatinut kalliita investointeja.

Vuokrausoikeus Helsingin pitäjän seurakunnille
Köningstedtin kartano siirtyi valtion omistukseen. Myös rukoushuoneen kohtaloa jouduttiin tuolloin miettimään. Vuonna 1963 kappeli päätettiin lahjoittaa Helsingin pitäjän suomen- ja ruotsinkielisille seurakunnille.
Kirkkohallintokunta päätti 29.4. 1964 vastaanottaa Ripukylän rukoushuoneyhdistyksen lahjoituksen, jonka mukaan rukoushuoneen irtaimisto ja tontin vuokrausoikeus siirrettiin Helsingin pitäjän seurakunnille. Kirkkovaltuusto vahvisti lahjoituksen 21.5. 1964.
Vuonna 1964 kappelin korjaus- ja muutostöihin varatun määrärahan turvin ryhdyttiin suunnittelemaan korjaustyötä.  Korjaussuunnitelman laati rakennusmestari Laitakari. Muutostöissä kerhohuoneen yläkertaan rakennettiin vahtimestarin asunto. Samalla kappelin eteläpäädyn puoleista aumakattoa nostettiin. Kirkkosaliin hankittiin myös alttari ja alttarikaide.

Lisämaata ja oma kaivo
Samassa yhteydessä kappelin tontti todettiin liian ahtaaksi. Lisämaata tarvittiin muun muassa autojen paikoitusta varten. 27.1. 1966 valtioneuvosto luovutti 4350 neliömetriä lisämaata kappelin käyttöön. Majuri Gripenbergin lahjoittama alkuperäinen tontti oli kooltaan 1350 neliömetriä.
Piispa Aarre Lauha vihki Köningstedtin kappelin uudelleen käyttöön 2.5. 1965.  Tilaisuuteen osallistui myös pääministeri Johannes Virolainen.
Vuonna 1966 Köningstedtin kappeli siirtyi Vantaankosken ja Helsingin pitäjän ruotsinkielisen seurakunnan käyttöön.
Seutulan kappelissa ei ollut aluksi vesi- ja viemärijohtoja. Porakaivo tontille valmistui vuonna 1968. Seuraavana vuonna kappeli sai uuden katon. Parvi kappeliin rakennettiin vuonna 1979.

Liikuntaesteisen näkökulma

Esteetön autopaikka: ei

Esteetön sisäänkäynti: on

Induktiosilmukka: ei

Esteetön wc-tila: ei

Lisätietoja:

–        Kulkuväylä pääsisäänkäynnille on paikoin jyrkkä (kaltevuus 18 %). Kappelin pääsisäänkäynnillä on kolme porrasaskelmaa ja luiska.

–        Alttarin edustalle esteetön pääsy.

Kerhotilaan esteetön reitti kappelin kautta.

Seutulan kappeli juhlatilana

Seutulan kappelin toiminta

Seutulan kappeli, Solbackantie 6, Vantaa