Musiikki ja arkkitehtuuri

Monipuoliset urut
” Myyrmäen kirkon urkuja voidaan pitää yhtenä suomalaisen urkujen rakennuksen merkkipaaluista. Soitin on yhtenäinen kokonaisuus, jonka 36 äänikertaa yhdistelemällä urkuri voi saada aikaan lukemattomia erilaisia sointivärejä. Soittimen yhtenäisyys ilmenee myös monipuolisuutena: sillä voi hyvin soittaa monien eri tyylikausien musiikkia. Tämä innostaa käyttämään esimerkiksi messuissa kirkkomusiikin koko ajallista ja tyylillistä asteikkoa. Juuri messussa kirkkomusiikki on omimmalla paikallaan. Urkukonserttien ohjelmistot eivät rajoitu vain barokin ajan musiikkiin.
Kirkon loistava musiikkiakustiikka ja muut otolliset olosuhteet ovat tehneet siitä yhden Vantaan suosituimmista konserttipaikoista. Paikalliset musiikkiyhteisöt ja muusikot tarjoavat myös auliisti apuaan messujen musiikin rikastuttamiseksi.”
Kari Jerkku

Myyrmäen kirkon urut on rakentanut Kangasalan urkurakentamo. Ne ovat saaneet vaikutteita alankomaalaisesta ja pohjoissaksalaisesta urkujenrakennusperinteestä, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvun lopulta noin sata vuotta eteenpäin. Samaan aikaan myös luterilainen kirkkomusiikki oli huipussaan.
Juha Leiviskällä ja Kangasalan urkurakentamolla oli täysin eri näkemys urkujen ulkoasusta. Urkurakentajan mielestä urkujen barokki-ilmeen tuli näkyä urkujen julkisivuissa, säleikössä ja pillistön symmetrisyydessä riippumatta ympäristöstä johon ne sijoitetaan. Leiviskän lähtökohtana oli, että urut ovat olennainen osa arkkitehtuuria. Leiviskä halusi, että pillistön ryhmittely on epäsymmetrinen. Urkujen sivujen ulkoasua hän piti yhtä tärkeä kuin etujulkisivua, koska Myyrmäen urkuja katsotaan useimmiten sivusta.
Lopputulos on kompromissi. Urkuja verhoaa valkoiseksi maalattu, koristeellinen puuverhous.