Kivistön historiaa

Kivistön vanha omakotialue saa pienoiskaupungin naapurikseen

Sotien jälkeen Suomessa elettiin monta vuotta jälleenrakentamisen aikaa. Suurista tiloista irrotettiin maata luovutettavaksi siirtokarjalaisille, rintamamiehille ja sotaleskille asuntopulan helpottamiseksi. Helsingin seudulla asutustoimintaa ohjautui myös Helsingin maalaiskuntaan, johon syntyi paljon uusia pientaloalueita. Yksi näistä oli Kivistön ja Kanniston alue Keimolan kylässä. Tonttien kantatilat ovat Linna, Saras ja Petas, mutta käytännössä tontit lohkottiin Linnan kartanon maista. Kartano kun oli hankkinut omistukseensa myös muiden kantatilojen maita

Rakentaminen alkoi 1950-luvun alussa ja jatkui 1960-luvun alkuvuosiin asti. Tontteja lohkottiin noin 400. Kivistö jäi hieman syrjään kunnan länsiosan muista uusista taajamista ja sai odottaa palveluitakin pitkään. Koulu valmistui vasta kymmenisen vuotta rakentamisen alkamisen jälkeen vuonna 1961, päiväkoti vielä myöhemmin. Suurin ongelma lienee ollut sähkön puuttuminen. Asiasta kirjelmöitiin aina kansaedustajia myöten, ennen kuin asia korjaantui. Sitä ennen Kivistössä elettiin öljylamppujen turvin.

Ensimmäisinä vuosina ainoa liikenneyhteys oli nykyinen Vanha Nurmijärventie, joka kulki alueen halki. Sitä pitkin pääsi nykyiselle Vantaankoskelle, josta oli yhteys länteen Espoon suuntaan ja itään Tikkurilaan. Etelässä tie vei Pitäjänmäelle. Parhaimmillaan Kivistössä toimi useampi kauppa ja siellä oli myös paikallispankin konttori. Alkuvuosina perustettu urheiluseura Keimolan Kaiku toimii edelleen vireänä.

Yhteydet paranivat, kun uuden Hämeenlinnantien rakentaminen alkoi 1950-luvun lopulla. Parhaiten Keimolan kylä tunnettiin 1960- ja 1970-luvuilla moottoriradasta, joka rakennettiin uuden valtatien länsipuolelle. Kilpailupäivinä pärinä kuului varmasti jokaiselle tontille.

Kivistöön valmistui myös kirkko vuonna 1967. Kirkon rakentaminen oli osa koko kunnan alueen kirkkorakentamisen suunnitelmaa. Yllättävänä voi toki pitää sitä, että Kivistön kirkko rakennettiin ennen Kaivokselan kirkkoa, joka valmistui vasta vuonna 1969, vaikka Kaivokselassa asui tuolloin jo yli 5 000 asukasta ja Kivistössä enintään kolmannes siitä. Asian ratkaisi Kivistön eduksi aktiivinen, paikallinen rukoushuoneyhdistys.

Kivistön asemakaavoitus alkoi 1980-luvulla. Uudet kaavat antoivat mahdollisuudet lohkoa varsin kookkaita, yleensä yli 2 000 neliön suuruisia tontteja. Kaavan myötä alue alkoi tiivistyä. Moni 1950-luvun omakotitalo on silti edelleen maisemassa paikallaan, koska uudisrakentaminen on voitu toteuttaa rakentamattomalle tontinosalle.

Otsikoihin Kivistön alue alkoi nousta 1990-luvun alussa, kun Vantaan kaupunki päätti yleiskaavaa tarkistaessaan, että Martinlaakson radan jatke lentoasemalle ohjataan Kivistön eteläpuolitse ja että radan varteen varataan mahdollisuus rakentaa kokonainen pienoiskaupunki. Lamavuodet ovat siirtäneet alueen rakentamista. Vantaa on hankkinut paljon raakamaata alueelta ja solminut sopimukset muiden maanomistajien kanssa. Valtiokin on näyttämässä vihreää valoa radalle, jonka. rakentaminen alkaisi vuonna 2009. Vantaa on valmis aloittamaan asuntotuotannon samaan aikaan. Uudet suunnitelmat ovat vilkastuttaneet täydennysrakentamista Kivistössä.

Aikoinaan yli viisi vuosikymmentä sitten hieman syrjään muista taajamista rakentunut Kivistö on uuden aikakauden kynnyksellä. Siitä on tulossa osa Suomen ainoan kaupunkiradan nauhakaupunkia, josta on suora ratayhteys lentokentälle, Vantaan muihin pääkeskuksiin sekä Helsinkiin. Vantaan suunnitelmissa on saada myös asuntomessut lähivuosina uudelle asuntoalueelle.