Sivun toiminnot

Kivistön kirkko

Laavatie kahdessa, metsän siimeksessä sijaitseva julkisivultaan luostarimainen Kivistön kirkko on osoitus uskosta ja kotiseuturakkaudesta, sillä aikoinaan alueelle pyhäkköä puuhasi vuosina 1957–1988 toiminut Keimolan–Kivistön rukoushuoneyhdistys. Vuonna 1967 valmistuneen punatiilisen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Raili ja Kalevi Hietanen.

Kivistön kirkko vihittiin käyttöön 10.12.1967. Valoisassa kirkkosalissa on 150 istumapaikkaa. Lisäistuimilla tilaa järjestyy kaiken kaikkiaan 200 hengelle. Lähes kuutionmuotoisen kirkkosalin akustiikkaa kehutaan hyväksi.

Kirkko sijaitsee 22 835 neliömetrin kokoisella puistomaisella tontilla, josta rakennukset peittävät 916 neliömetriä. Kirkon kupeessa olevassa rivitalossa on neljä Vantaan seurakuntayhtymän omistamaa työsuhdeasuntoa. Rakennuksilla on kerrosalaa 1267 neliömetriä ja tilavuutta 5600 kuutiometriä.

Sakaristo, seurakuntasali, pieni keittiö ja diakoniatyöntekijän vastaanottohuone on sijoitettu kirkkosalin kanssa samaan tasoon. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa on kerho- ja takkahuone, diakoniatyön ylläpitämä vaatevarasto sekä kaksilla kangaspuilla varustettu käsityöhuone. Lisäksi siipirakennuksessa on kaksi kerhohuonetta ja keittiö.

Valoisa alttaritaulu
Sanansaattajat-alttaritaideteos on valmistunut vuonna 1986. Kaksiosainen öljyvärityö on taidemaalarin ja graafikon, taiteilijaprofessorin Sakari Marilan käsialaa. Sinisävyinen teos kuvaa Jumalan kolminaisuutta, Pyhää Henkeä ja pasuunoita puhaltavia enkeleitä. Alttaritaideteos tilattiin vuonna 1987 pidettyjen Kivistön kirkon 20-vuotisjuhlien kunniaksi.

Ainutlaatuinen alttaripitsi
Valoa kohti -niminen alttaripitsi on tekstiilitaiteilija Maija Merviön vuonna 1984 Kivistön kirkkoa varten suunnittelema uniikkimalli. Alttaripitsi tilattiin Kivistön kirkon 20-vuotisjuhlia varten. Taidokas käsityö valmistui hieman etuajassa, ja se luovutettiin kirkolle 17.8.1985 Kivistön perinteisten kesäjuhlien aattona.

Alttaripitsi koostuu 79 risti- ja sydänkuviosta. Sen on nyplännyt Merviön mallin mukaan kivistöläinen Sievä Tiihonen. Pituutta pitsillä on noin neljä metriä ja aikaa sen nypläämiseen on tekijältä kulunut perimätiedon mukaan ainakin 160 tuntia.

Vuonna 1995 kuollut Sievä Tiihonen oli aktiivisesti mukana Keimolan–Kivistön rukoushuoneyhdistyksessä ja sittemmin muussakin seurakunnan toiminnassa. Hänen aloitteestaan Kivistön kirkolle hankittiin myös lähetyskynttelikkö. Edesmenneen seurakuntalaisen muistorahaston tuotolla on kirkolle vielä hankittu taiteilija Kai Blomqvistin kaksi pronssista taidemaljakkoa.

Kivistön kirkon kangaspuukerho lahjoitti pyhäkön 20-vuotisjuhlissa lisäksi 12 Aili Juutin kutomaa poppanakaitaliinaa.

Musiikin kieltä
Kivistön kirkon vuonna 1971 valmistuneissa hyvälaatuisissa yleisuruissa on 12 äänikertaa. Soitin on urkurakentamo Hans Heinrichin käsialaa.

Kirkon kolme kelloa on valettu Itävallassa. Jokaisella kellolla on oma sanomansa, ja niiden kyljet on koristeltu kohokirjaimisilla kuvioilla ja teksteillä. Latinankielisten säkeiden mukaan kelloista suurin ylistää Jumalan kunniaa ja keskimmäinen kertoo Kristuksen ylösnousemuksesta. Pienin kello kannustaa kuulijaa rukoilemaan ja tekemään työtä.

Lahjoja kirkon ”rakentajilta” ja ystäviltä
Monet Kivistön kirkon esineistä ovat Keimolan–Kivistön rukoushuoneyhdistyksen lahjoittamia. Yhdistys perustettiin 8.1.1957 Kaarina ja Risto Perkolan aloitteesta. Yhdistys keräsi varoja kirkkohankkeeseen muun muassa viikoittaisia ompeluseuroja järjestämällä. Pyhäkön vihkiäispäivänä rukoushuoneyhdistys lahjoitti kirkolle hopeisen ehtoolliskaluston ja 44 hopeista ehtoollispikaria, kaksi kynttilänjalkaa ja kukkavaasia. Samassa yhteydessä yhdistys luovutti kirkolle neljä messukasukkaa, kolme papin albaa, kaksi papin kappaa ja stolaa sekä 30 rippikoululaisten albaa. Yhdistyksen varoilla kirkolle on hankittu lisäksi alttariliinoja ja neljä liturgisia värejä noudattavaa alttarivaatetta. Hopeinen kastemalja on lahja yksityishenkilöiltä.

Toimintansa lopettamisen yhteydessä 29.11.1987 rukoushuoneyhdistys antoi vielä lisää 30 ehtoollispikaria. Virallisesti Keimolan–Kivistön rukoushuoneyhdistys poistettiin yhdistysrekisteristä 8.11.1988.

Seurakuntasalin seinää somistavan vihkiryijyn on luovuttanut Keimolan Martat ry. I Tulpanträdgården -nimisen seinävaatteen on suunnitellut vuonna 1966 tekstiilitaiteilija Karin Wallin (s. 1936). Vihreän ja aniliininpunaisen sävyissä hehkuva Tulppaanipuutarha on kudottu Suomen Käsityön Ystävät ry:ssä. Työn luonnosta säilytetään Helsingissä Design-museon kuva-arkistossa.

Venäläistä romantiikkaa
Seurakuntasalin seinää koristava Jeesus rukoilemassa -maalaus on muisto Königstedt Marthakretsiltä. Öljyvärimaalauksen on tehnyt todennäköisesti Novgorodissa vuonna 1886 syntynyt, vuonna 1960 Hyvinkäällä kuollut taidemaalari Nikolai Tervakorpi (aik. Tscherbakoff). Aikoinaan hän opiskeli merimaalausta Ilja Repinin johtamassa Pietarin keisarillisessa taideakatemiassa. Jeesus rukoilemassa -maalaus on todennäköisesti peräisin vuosilta 1918–1939 taiteilijan asuessa Laatokan rannassa sijaitsevassa Pyhäjärven Sortanlahden kylässä.

Erämaassa rukoilevaa Jeesusta esittävä maalaus edustaa tyyliltään venäläistä romantiikkaa. Taulussa on nähtävissä taiteilijaa Pietarissa aikoinaan opettaneen merimaalari Aivazovskin vaikutus.

Lasten ja perheiden kohtauspaikka
Toiminnallisesti Kivistön kirkko jakaantuu kolmeen osaan. Joka toinen sunnuntai pyhäkössä järjestetään messu tai sanajumalanpalvelus. Omakotitaloalueella sijaitseva kirkko on suosittu kastejuhlien pitopaikka.

Seurakuntasali on lähinnä aikuisryhmien käytössä. Kirkolla kokoontuvat muun muassa seurakuntakuoro, eläkeläisten kerho, diakoniapiiri, raamattu- ja rukouspiiri. Myös seudun yhdistysten jäsenet tapaavat toisiaan kirkon tiloissa. Säännöllisesti omia kokouksiaan kirkolla järjestävät muun muassa Keimolan Martat ry ja Keimolan omakotiyhdistys ry.

Kivistön kirkon kerhohuoneet ovat lapsiperheiden, vekkuli-, päivä- ja iltapäiväkerholaisten ominta aluetta. Kirkolla järjestetään kerhotoimintaa myös muille varhaisnuorille. Kerran viikossa kokoontuva perhekerho on suosittu lapsiperheiden avoin kohtauspaikka.