Startup Refugees auttaa turvapaikanhakijoita työelämään – Vantaalla toimii nyt kaksi pop up -ravintolaa

10.11.2017 14.29

Tikkurilan seurakunnan nuorisotila täyttyi ruokailijoista
Tikkurilan seurakunnan nuorisotila muuttui hetkellisesti irakilaista ruokaa tarjoavaksi lounasravintolaksi. Abdullah Jassem uskoo, että ruoka yhdistää ihmisiä.
 

Lounaslistalla tänään: falafel-, kana- tai lammas-samoon, siis irakilaista leipää, paistettua perunaa, salaattia ja täytteestä riippuen vähän erilaisia lisukkeita kuten tsatsikia tai pikkelöityä paprikaa. Juomaksi tamarindimehua, kahvia ja teetä.

Tikkurilan seurakunnan nuorisotila on muuttunut väliaikaisesti ravintolaksi. Pop up -lounasravintolasta vastaa Middle Feast -niminen tiimi, johon kuuluvat veljekset Abdullah ja Mustafa Jassem, Yousif Abed ja Yousif Ali. He ovat mukana Startup Refugees -verkostossa, joka tarjoaa pakolaisille mahdollisuuksia työhön, koulutukseen ja yritystoimintaan.

Pop up -ravintolaa pääsee pitämään loppuvuodesta myös muutama muu tiimi. Kulman taakse toiseen seurakunnan tilaan avautuu pop up -brunssipaikka.

Haaveena oma ravintola

Abdullah Jassem saapui Kirkukista Pohjois-Irakista Suomeen syksyllä 2015. Hän anoi turvapaikkaa, mutta sai kielteisen päätöksen. Valitus on vetämässä.

Jassem asuu Nihtisillan vastaanottokeskuksessa Espoossa. Mukaan Startup Refugees -verkostoon hän päätyi, kun vastaanottokeskukseen tultiin kertomaan sen toiminnasta ja kartoittamaan, millaista osaamista ja millaisia mielenkiinnon kohteita asukkailla on.

Abdullah Jassem oli Irakista lähtiessään vasta 17-vuotias, mutta täytti 18 pian Suomeen päästyään. Se tarkoittaa sitä, että hän kävi Irakissa vielä koulua, eikä hänellä ole koulutusta tai ammattitaitoa. Jassem pääsi kuitenkin mukaan Startup Refugeesin yritysohjelmaan ja ravintolatiimiin.

– Keksin itse, että voisin tulla kokkaamaan. Meillä on täällä pääkokki, jolla on kokemusta alasta ja joka kertoo, mitä pitää tehdä.

Yritysohjelmassa Jassem on oppinut paljon siitä, mitä yrittäminen Suomessa vaatii. Se on myös tuonut vaihtelua päiviin, sillä aikaa – sitä on ollut rutkasti.

– Silloin kun olen vastaanottokeskuksessa, voin käydä salilla. Olen myös opiskellut vähän suomea, Jassem kertoo.

Tikkurilassa tänään myytävä lounas on Abdullah Jassemin mukaan hyvin tavallista irakilaista ruokaa.

– Suomalaiset tykkäävät tällaisesta ruoasta, hän vakuuttaa.

Todisteitakin on: tiimi oli myymässä samaa ruokaa Flow-festivaaleilla ja kaupaksi meni 3 500 annosta.

Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat olleet mukavia. Muutenkin Jassemilla on suomalaisista vain hyviä kokemuksia, vaikka toisinkin voisi olla. Hän uskoo, että negatiiviset asenteet vähenisivät, jos yhä useampi kohtaisi turvapaikanhakijoita näin, työn ääressä.

– Jos kaikki näkisivät meidät töissä ja tutustuisivat, he ajattelisivat meistä toisin. Ruoka on sellainen asia, joka yhdistää.

Abdullah Jassem ei vielä tiedä, saako hän jäädä Suomeen. Hän miettii kuitenkin tulevaisuuttaan paljon.

– Tulevaisuudessa haluaisin avata oman ravintolan Suomeen, hän sanoo.

Työntekijöitä aloille, joilla on pulaa tekijöistä

Unelma omasta ravintolasta saattaa vielä toteutuakin, varsinkin, jos mukaan saadaan suomalainen partneri, arvioi yritysohjelman vetäjä Satu Heikinheimo. Startup Refugeesin toiminta on synnyttänyt myös uusia yrityksiä, kuten parturi-kampaamo BGD Barbersin Helsingin Kamppiin.

Startup Refugees kartoittaa turvapaikanhakijoiden taidot, työkokemuksen ja mielenkiinnon kohteet. Sen jälkeen osa saa kontaktin työnantajiin, osa voi hakea yritysohjelmaan, jotkut käynnistelevät työntekoa vastaanottokeskuksessa esimerkiksi leikkaamalla toisten hiuksia. Naisille on oma ohjelmansa, sillä heidän huomattiin kaipaavan erityistä rohkaisua työllistymisessä.

Monet turvapaikanhakijat ovat löytäneet työtä sellaisilta aloilta, joilla on työvoimapulaa.

– Sellaisia aloja ovat esimerkiksi siivous- ja ravintola-ala sekä rakennusala, Satu Heikinheimo kertoo.

Startup Refugeesin tarjoamat opit ja kokemukset eivät mene hukkaan, vaikka turvapaikanhakija joutuisikin palaamaan kotimaahan. Niitä voi hyödyntää missä vaan ja sillä, että saa käyttää aikaansa hyödyksi, on suuri vaikutus mielialaan.

– Myös se motivoi, kun saa nähdä unelmansa toteutumista.

Moni turvapaikanhakija on kiinnostunut yrittäjyydestä. Heikinheimon mukaan Middle Feastin kaltaiset pop up -ravintolat ovat hyvä tapa testata, mitä yrittäjyys on, onko tuotteelle kysyntää ja miten se otetaan vastaan. Asiakkailta kerätään palautetta.

– Fokuksemme on tekemisessä tiedon ja tuen ohella. Ravintolan pyörittäminen eroaa paitsi asiakaskunnan, niin myös byrokratian osalta siitä, mihin moni on tottunut. Verkostomme jäsenet, kuten Vantaan seurakunnat, voivat tarjota tiloja ja tukea uusille yrittäjille.

Työtä, koulutusta ja apua yrittäjyyteen

Startup Refugees -verkosto syntyi vuonna 2015 Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin aloitteesta.

Tähän mennessä verkoston kautta on kulkenut 131 työpaikkaa ja 41 työharjoittelupaikkaa. 557 turvapaikanhakijaa on saanut koulutusta. Verkosto tukee tällä hetkellä 40 perustettua tai perusteilla olevaa yritystä.

Startup Refugeesin luomaan verkostoon kuuluu noin 500 toimijaa. Yhteistyökumppaneina ovat esimerkiksi Supercell, Miltton, DNA, Tukkatalo ja ISS.

« Uutislistaukseen