Kuortaneen savukvartsi koristaa ehtoollisvälineitä

Tikkurilan kirkossa on käytössä kaksi hopeista ehtoollisvälinesarjaa. Vuonna 1961 hankitun tyylipuhtaan välineistön on suunnitellut maamme teollisen muotoilun ja kotimaisten korukivien käyttämisen uranuurtajana tunnettu, vapaana taiteilijana koko elämänsä työskennellyt helsinkiläissyntyinen Eero Rislakki (1924).

Rislakki kuvaa suunnittelemiaan Tikkurilan kirkon ehtoollisvälineitä aikakautensa lapsiksi ja teknillisen piirtämisintonsa synnyttämiksi luomuksiksi.
- Teollisena muotoilijana olin nuorempana yksinäinen susi. Puhdaslinjaisiin, koneiden muotokielestä ideoita ammentaviin esineisiini pyrin luomaan kauneutta ja sulokkuutta kotimaisilla korukivillä. Teollisessa muotoilussa minua ovat aina innostaneet myös amerikkalaiset autot. Esimerkiksi 1950-luvulla Kalevala-korulle suunnittelemia korujani
luonnehdittiin koneiden osiksi, Rislakki tarinoi.

Tikkurilan kirkon arkkitehtuurin hän arvelee vaikuttaneen ainakin alitajuisesti kirkkoon suunnittelemiensa kirkkohopeiden muotokieleen. Rislakki muistelee, että ennen kirkkohopeiden valmistamista hän teki esineistä pahviset mallit, jotka hän sitten asetti alttarille. Tilaan sopivat mittasuhteet esineisiin hän pyrki löytämään tarkastelemalla mallinnoksia kirkkosalin perältä.

Ehtoollisvälineet on koristeltu Rislakin mukaan Kuortaneelta, Ylipään kylän Kaatialan louhokselta peräisin olevilla savukvartsikivillä. Mainittuja korukiviä hän kuvaa loistokkaiksi ja helposti hiottaviksi. Tikkurilan kirkon ehtoollisvälineet ovat järjestyksessään toinen muotoilijan suunnittelema ehtoollisvälineistö. Ennen Tikkurilaa hän suunnitteli ehtoollisvälineet Pohjois-Haagan kirkkoon. Myös Kallion kirkon ehtoollisvälineet ovat hänen käsialaansa. Muotoilijan itsensä mukaan ne ovat saaneet vaikutteita Lars Sonckin suunnitteleman kirkon ornamentiikasta.

Nykyisin Rislakki asuu Helsinborgissa Råå-nimisessä kalastajakylässä yhdessä vaimonsa kanssa. Näillä näkymin Rislakin elämäntyötä esitellään Helsingissä design-museossa huhti-toukokuussa 2005.