Hautaus
Sivun toiminnot
Ruskeasannan hautausmaa
Ruskeasannantie 2, p. 0500 514 941 Senaatti myönsi perustamisluvan Ruskeasannan hautausmaalle vuonna 1885. Sen jälkeen päästiin raivaustöihin, joiden aikana alueelta raivattiin puut ja pensaat. Raivaustöiden jälkeen aloitettiin aidan rakentaminen hautausmaan ympärille.
Perimätiedon mukaan hautausmaan pääportin takoi oman pitäjän seppä Johan Palenius, joka itsekin lepää hautausmaan mullassa. Pääportin molemmin puolin olleet rautarenkaat olivat hevosten kiinnittämistä varten.
Ruskeasannan hautausmaa vihittiin käyttöön kesällä vuonna 1887. Vihkimisen suoritti kirkkoherra Ahlgren, joka puhui sydämellisesti sekä ruotsiksi että suomeksi tilaisuuteen rakennetun seppelein ja kukin koristetun alttarin äärellä. Paikalla oli säätyläisistä ja rahvaasta koostuva runsaslukuinen yleisö.
Vihkimisen jälkeen vuonna 1888 laskettiin ensimmäiset vainajat Ruskeasannan maan poveen.
Hautaamiset aloitettiin hautausmaan eteläosasta. Siellä päin sijaitsi myös hautausmaan ruumiinavaus- ja ruumishuone, joka oli kuitenkin muurin ulkopuolella. Haudoilla oli puuristi, perinteinen hautalauta (laudasta tehty kapea merkki) tai rautaristi. Vanhimmat hautakivet ovat 1890-luvun alusta.
Sankarihaudassa lepää kuusi talvi- ja jatkosodan aikana kaatunutta soturia.
Liikuntaesteisen näkökulma
Ruskeasannan kappeli
Esteetön autopaikka: kaksi
Esteetön sisäänkäynti: on
Induktiosilmukka: ei
Esteetön wc-tila: ei
Lisätietoja:
– Esteetön kulkureitti kappeliin on järjestetty luiskaa pitkin rakennuksen sivulta.
– Kappelin pääsisäänkäynti ei ole esteetön (kaksi askelmaa).
Alttarin edustalle esteetön pääsy.
