Pyhän Laurin kirkko

Pyhän Laurin kirkon muurit Helsingin pitäjän kirkonkylässä Vantaalla on muurattu jo 1450-luvulla. Tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä. Kirkko muistuttaa ulkonäöltään itäiselle Uudellemaalle rakennettuja Porvoon, Pernajan, Pyhtään ja Sipoon keskiaikaisia kivikirkkoja.

Ruotsinkielisen väestön asuttama Helsinge, Helsingin pitäjä, tunnetaan jo 1300-luvulta. Kirjallisista lähteistä ilmenee, että Helsingin pitäjässä on ollut puinen kirkko jo 1401. Puisen kirkon suojeluspyhimys oli Sankt Lars, Pyhä Lauri. Nimi tulee Roomassa 200-luvulla eläneestä diakoni Laurentiuksesta.

Kirkonkylä ja kirkko olivat hyvällä paikalla Turusta Viipuriin vievän rantatien varrella. Kirkonkylää halkaisi myös vesitie, lohistaan kuuluisan Vantaanjoen sivuhaara. Keskiaikaista Suurta rantatietä, Kuninkaantietä, lähestyvä kulkija näki Pyhän Laurin kirkon jo kaukaa. Muita isoja rakennuksia ei ollut ja kirkonkylää ympäröivät pellot. Alue oli merkittävä asuinpaikka jo silloin, kun Helsingin kaupunki perustettiin pitäjän alueelle 1550.

Keskiajalla Pyhän Laurin kirkko oli sisältä pimeä. Ikkunat olivat nykyistä pienempiä ja muita valonlähteitä olivat vain kynttilät. Penkkejä ei ollut. Ulkoa kirkko oli valkaistu kalkilla. Talvella kirkko oli kylmä ja kostea, koska lämmityslaitteita ei ollut. Keskiajan ihmiselle kirkon jyhkeät kivimuurit ilmaisivat ihmisen pienuutta Jumalan edessä, mutta korostivat myös katolisen kirkon ja sitä tukeneen maallisen hallinnon yhteistä voimaa.

Katso panoraamakuvat

Aukioloajat ja varaustiedot

The Church of St. Lawrence

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45, Vantaa