Ekoreformaatiomessu Pyhän Laurin kirkossa

su 24.9. kello 12.00

Ekoreformaatiomessu Pyhän Laurin kirkossa Pyhän Laurin kirkko

Luomakunnan sunnuntain Ekoreformaatiomessu uusin sanoin, vanhoin teinisävelmin - keskiaikaiset Piae Cantiones -sävelmät uusiokäytössä.

Ekoreformaatiomessu on uusi messu, joka on valmistettu reformaation merkkivuoden iloksi. Sen on sanoittanut Pekka Kivekäs.

Liturgi ja saarnaaja Jaakko Hyttinen.

Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja keskiaikaisen musiikin soitinyhtye Oliphant sekä kanttorit Sirkku-Liisa Niemi ja Samppa Laakso.

Teinimessu? Siis messu teineille? Ei, ei – vaan messu keskiajan Turun teinien laulusävelmistä heidän Piae Cantiones (= hurskaita lauluja) -laulukirjassaan (1582). Vanhimpien sävelmien aiheet ulottuvat 900-luvulle, esim. ensimmäisenä ehtoollisella laulettavan laulun.

Eivät kaikki cantiot kovin hurskaita lauluja olleet, sävelmät varsinkaan: monet huomaa heti tanssien säestyssävelmiksi. Cantioita esitettiinkin sekä laulaen että tanssien; toinen poikajoukko lauloi, toinen tanssi: rottinki- tai pajukaaret kulkivat tanssijalta toiselle, kaarista muodostettiin holvimaisia kuvioita. Eräissä vanhoissa triviaalikouluissa sekä tanssiohjeet että tanssiminen ovat säilyneet meidän aikaamme asti.
Vanhaa muistaen messun alkulaulu mainitsee tanssin, mutta toisenlaisen kuin Turun teinien tanssi aikoinaan. Laulu aloittaa koko messun teeman, joka on ekologinen, ympäristön tuhoutumisen tai pelastamisen vaihtoehto.
Menneinä aikoina cantiot ja virret ovat usein toimineet vallanpitäjien kasvatus- ja kurinpitokeinoina, opettaneet tottelemaan ja alistumaan. Nyt on toisin: ekoteologi Panu Pihkala lausuu, että reformaation juhlavuonna tulee tiedostaa ekoreformaation tarve. Ekoreformaatio tarkoittaa elämisen tapojemme ja kulutustottumustemme radikaalia uudistamista.
Minut havahdutti messumme aiheeseen pieni uutinen lehdessä: ilmastonmuutos tappoi sukupuuttoon ensimmäisen nisäkäslajin, pienen jyrsijän Isolla valliriutalla Koillis-Australian rannikolla. Merenpinnan nousu hukutti sen elämisympäristön. Tuota eläinlajia ei enää ole. Vielä 1970-luvulla eläimiä oli satoja. – Pian tuon jälkeen kolmen huomattavan luonnonsuojelujärjestön asiantuntijat kirjoittivat yleisönosastossa Suomen metsäluonnon syöksykierteestä. Tieteellisen tutkimuksen mukaan ”metsissämme elää 814 uhanalaista lajia, ja uhanalaisuuden kynnyksellä on 776 lajia lisää”.

Pieniä aiheita toisenlaisten uutisten ja silmittömän ylikulutuksen valtavirrassa. 200 erinimistä karkkipussia tavallisen elintarvikemyymälän seinällä. Yli 70 erimerkkistä deodoranttia hajustehyllyllä. Ym. Ym. Ym. Ym. Ym.
Pieniä aiheita? Vai kaikkein tärkeimpiä?
Kyrie-litaniassa mainitaan ensimmäisen kerran Kristuksen haavat. Aihe toistuu Gradualessa, messun teemalaulussa. Eräiden raamatunkohtien (Joh. 1: 1–3; Kol. 1: 15–17) Kristus oli läsnä jo maailman luomisessa. Materiakin on hänen. Jokainen luontoa vaurioittava ihmisen toimi on siis uusi haava hänen ruumiissaan.
Mutta ehtoollisessa, messun keskeisimmässä osassa Kristus antaa itsensä meille leivässä ja viinissä, luonnon yksinkertaisissa aineissa, jotka on nautittaviksemme valmistanut ihmisen työ. Lutherin mukaan ehtoollisen leipä tekee meidät osallisiksi Kristuksen elämästä, viini hänen kärsimyksistään. Laulettuamme Benedicamuksen, jossa tämä aihe on esillä, ehtoollisessa itsensä antanut Kristus lähettää meidät maailmaan murtumaan sen leiväksi, elämää pelastamaan.

Pekka Kivekäs


Järjestäjä

Tikkurilan seurakunta

Katso myös

ke 25.4. klo 15.00

Itä-Hakkilan ala-asteen pikkurakennus

ke 25.4. klo 18.00

Tikkurilan Olotila

Iltaehtoollinen Tikkurilan Olotilassa

Iltaehtoollinen Tikkurilan Olotilassa
to 26.4. klo 7.15 -8.00

Myyrmäen kirkko

Aamurukouspiiri

Rukouspiiri kaikenikäisille aamuvirkuille