Rekolan kirkko
Rekolan seurakunnan Pyhän Andreaan kirkko vihittiin käyttöön 24.1. 1988. Ulkokuoreltaan massiivisen ja sisätiloiltaan valoisan kivikirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka Piirta.
Tyyliltään moderni kirkko valmistui 1987.
Pyhän Andreaan kirkko sijaitsee Rekolassa, korkealla mäellä Kustaantien varrella. Punatiilisellä kolmikerroksisella kirkolla on kerrosalaa 2500 neliömetriä. Tilavuutta avaralla pyhätöllä on 12 260 kuutiometriä.
Kirkkosalissa on 302 istumapaikkaa, joista 32 sijaitsee parvella. Kirkkosaliin ja seurakuntasaliin mahtuu samaan aikaan 527 henkilöä. Valoisaa ja tunnelmaltaan viihtyisää kirkkosalia voisi verrata japanilaiseen teehuoneeseen.
Paikkakunnan historia elää kirkon nimessä
Pyhän Andreaan kirkon nimen historiaan liittyy tarina kolmesta rekolalaisesta talonpojasta, jotka lahjoittivat maata Helsingin Pitäjän kirkolle vuonna 1401. Yksi talonpojista oli apostoli Andreaan mukaan nimetty Anders Rächals. Rekolan kartanon maiden läheisyydessä kohoavan Pyhän Andreaan kirkon nimi viittaa sekä paikkakunnan että kirkon omaan menneisyyteen.
Nimetön ja puhutteleva alttaritaulu
Kirkkosalin alttariseinällä katseen vangitsee kuvataiteilija Nanna Suden vuonna 1998 maalaama sinivihreäsävyinen merihenkinen öljyvärimaalaus. Apostolien lukumäärän mukaan teos koostuu 12 palasta, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden.
Nanna Susi (vuoden 2000 nuori taiteilija) on tavoitellut työssään samaa muotokieltä urkujen kanssa. Taiteilijan näkemyksen mukaan urut ja alttaritaulu muodostavat parin. Pyhän Andreaan kirkon 22-äänikertaiset urut on rakentanut urkurakentamo Hans Heinrich vuonna 1989.
Kirkkosalin alttaritauluna oli alunperin taidegraafikko Juho Karjalaisen teos ”Valo”. Kaivopuiston pilvistä ideansa saanut mustavalkoinen teos on nykyisin kirkon toisessa seurakuntasalissa.
Kirkonkellot soittavat tuttuja virsiä
Pyhän Andreaan kirkon 3300 kiloa painavat kirkonkellot on valettu Hollannissa. Kellot on ohjelmoitu soittamaan 15 eri sävelmää, jotka vaihtelevat kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Omat erityissoittonsa on ehtookelloilla, hautaamisella ja vihkimisellä. Myös uudella vuodella on oma sävelmänsä.
Rekolan seurakunnan vaakuna
Rekolan seurakunnalla on olemassa oma vaakuna, joka on seurakunnan alueella aikoinaan asuneen ja vaikuttaneen katolisen papin isä Robert de Caluwen suunnittelema. Isä Robert on lahjoittanut Rekolan seurakunnalle oman vaakunan Pyhän Andreaan kirkon valmistumisen kunniaksi 1988. Vaakuna on seurakuntaneuvoston hyväksymä. Toistaiseksi vaakuna ei ole ollut käytössä, mutta sen pohjalta on suunniteltu pöytälipun valmistamista.
Vaakunakilpeen on kuvattu sen vasemmalle puolelle hopeanväriselle pohjalle Pyhän Andreaan vinoristi. Vaakunan oikeaa puolta hallitsee punaisella pohjalla oleva keltainen Laurentiuksen halsteri. (kuva alareunassa)
- Lähetimme isä Robertille kutsun saapua kirkon vihkiäistilaisuuteen, mutta hän ei päässyt osallistumaan siihen ulkomaanmatkan vuoksi. Hän muisti meitä lahjoittamalla seurakunnalle oman vaakunan, muistelee Rekolan ensimmäinen kirkkoherra Jukka Yrjölä.
Saunatilat kerhotilojen erikoisuus
Kirkkosalin ja seurakuntasalin lisäksi rakennuksessa on kirkkoherranvirasto sekä kerho- ja toimistotiloja. Kirkon kellarikerroksessa olevien oleskelutilojen yhteydessä olevat saunatilat peruskorjattiin vuonna 2000. Samana vuonna Helsingin kulttuurivuosi ja Suomen saunaseura esittelivät Pyhän Andreaan kirkon löylyhuoneen yhtenä juhlavuotensa vierailukohteena.
Liikuntaesteisen näkökulma
Esteetön autopaikka: yksi
Esteetön sisäänkäynti: on
Induktiosilmukka: kirkkosalissa
Esteetön wc-tila: on
Lisätietoja:
– Alttarin edustalle esteetön pääsy.
– Kirkkoherranviraston sisäänkäynti on esteetön, mutta kulkureitillä esteettömiltä autopaikoilta on pituuskaltevuutta.
– Rakennuksessa ei hissiä.
– Esteetön wc-tila molemmissa kerroksissa.
Rekolan kirkko, Kustaantie 22, Vantaa
Hakunilan kirkko






